Saapuva syksy tuo mukanaan kylmät ilmat, jotka saavat
meidät lisäämään vaatekerroksia yllemme. Samaan aikaan luonnosta löytyy suuri
määrä hylättyjä kissoja, joiden pieniä tassuja kylmyys koskettaa yhtä ikävästi.
Kissojen asema lemmikkinä Suomessa on edelleen surullisen heikko, sillä kissoja
hylätään yhä valtavia määriä. Kesän loputtua moni kissa huomaa jääneensä yksin
luonnon armoille.
Loppukesä ja loka-marraskuu ovat monille eläinsuojelujärjestöille
vuoden kiireisintä aikaa kodittomien kissojen suhteen. Helsingin
eläinsuojeluyhdistyksen HESY:n mukaan löytöeläintaloihin viedään joka vuosi noin
10 000 kissaa. Arvion mukaan kaikkiaan 90 prosenttia
Suomen talteenottopaikkoihin päätyvistä eläimistä on kissoja ja niistä vain
noin kymmenen prosenttia päätyy takaisin omaan kotiinsa. Näiden lukujen
ulkopuolelle jäävät kaikki ne surulliset kohtalot, jotka eivät koskaan päädy
eläinsuojeluyhdistyksien kirjoille. Ongelman todellisesta laajuudesta ei siis
ole tarkkaa tietoa, sillä yksin kylmään tai nälkään kuolleet kissat eivät näy
tilastoissa.
Laki kieltää kissan hylkäämisen tai jättämisen heitteille,
mutta silti moni karvainen ystävä jätetään oman onnensa nojaan. Syitä kissan hylkäämiselle
on monia: kissasta ei enää jakseta pitää huolta, sen sairauskuluja ei haluta
maksaa, perheenjäsen on allerginen, kissat eivät tule toimeen keskenään tai
kissa ei enää sovi uuteen elämäntilanteeseen. Oli syy mikä tahansa, ei kissaa
tulisi missään tilanteessa jättää luonnon armoille huolehtimaan itse itsestään.
Vaikka osa hylätyistä kissoista päätyy eläinsuojeluyhdistyksille, valitettavan
moni kokee loppunsa luonnossa.
Kissat eivät pärjää Suomen kylmässä talvessa, sillä heille
ei ole tarjolla ravintoa eivätkä ne kestä kylmyyttä. Talvipakkanen aiheuttaa
ikäviä paleltumia ja voi aiheuttaa lopulta kissaparalle kuoleman. Kylmyyden ja
nälän lisäksi liikenne, petoeläimet ja sairaudet uhkaavat ulkona elävää kissaa.
Joillain kissaroduilla turkki paksuuntuu talveksi, mutta sekään ei riitä
pitämään eläimiä lämpimänä pakkassäässä. Ulkona elävät kissat hakeutuvat usein
ahtaisiin paikkoihin, joissa ne pääsevät mukavasti kerälle. Kerällä nukkuminen
auttaa pitämään ne paremmin lämpimänä. Vanhat kissat pärjäävät ulkona yleensä
huonommin kuin nuoret kissat, sillä niiden lämmönsäätely ei ole enää yhtä
tehokasta kuin aiemmin.
Yksittäisten kissojen lisäksi villiintyneet
kissapopulaatiot ovat suuri ongelma etenkin maaseudulla. Kissa voi saada
vuodessa jopa neljä pentuetta, joten villi lauma paisuu suureksi pahimmillaan hyvinkin
nopeasti. Erityisesti keväällä ja kesällä on luonnossa tarjolla ruokaa ja
pesäpaikkoja, mutta syksyn tullen tilanne lauman kannalta huononee. Usein
villiintyneet kissat asuvat ihmisten läheisyydessä, jolloin ne saattavat saada
apuja myös lähitaloista. Villeissä populaatioissa kissat sairastuvat helposti
ja talven tullen kärsivät kylmästä ja nälästä. Korvapunkit ja kissaflunssa ovat
melko tavallisia seuralaisia. Osa populaatioista tulee yhdistysten tietoon,
mutta apu saattaa olla tuolloin jo liian myöhässä sairauksien viedessä voiton.
Jos näet kodittomaksi epäilemäsi kissan, ota yhteyttä paikalliseen löytöeläintaloon tai eläinsuojeluyhdistykseen. Sieltä saat neuvoja, joiden avulla kissaa voidaan lähteä pelastamaan luonnon armoilta. Myös eläinsuojelulaki velvoittaa kuntia pitämään huolen talteen otettujen kissojen väliaikaisesta hoidosta.
Jos näet kodittomaksi epäilemäsi kissan, ota yhteyttä paikalliseen löytöeläintaloon tai eläinsuojeluyhdistykseen. Sieltä saat neuvoja, joiden avulla kissaa voidaan lähteä pelastamaan luonnon armoilta. Myös eläinsuojelulaki velvoittaa kuntia pitämään huolen talteen otettujen kissojen väliaikaisesta hoidosta.
Ennen kuin ottaa kissan lemmikiksi, on syytä miettiä tarkkaan, pystyykö ja onko halua huolehtia siitä koko kissan elämän ajan. Vaikka kissan saisi ilmaiseksi, se tuo jatkossa mukanaan monenlaisia kuluja. Ruuan ja hiekan lisäksi kissan terveydestä on huolehdittava esimerkiksi rokotteiden, matolääkkeiden ja hammaskiven poiston muodossa. Jos eteen kuitenkin tulee tilanne, jossa kissasta on välttämätöntä luopua, on hyvä alkaa etsiä kissalle uutta kotia hyvissä ajoin. Kannattaa kysellä, löytyisikö karvaiselle kaverille kotia lähipiiristä ja jos ei, ota sitten yhteyttä lähialueen eläinsuojeluyhdistyksiin. Yksikään
kissa ei ansaitse tulla hylätyksi kylmään luontoon.
Lähteet:
Eläinten hyvinvointikeskus EHK. Kissa luonnossa. https://www.elaintieto.fi/kissa-luonnossa/
Eläinten ystävä, Suomen eläisuojeluyhdistysten liiton verkkolehti/Riikka
Ala-Hulkko. Kissoja kuin Vilkkilässä: Villiintynyt kissalauma voi paisua jopa
satapäiseksi. http://www.elaintenystava.fi/artikkelit/meilt%C3%A4/147-kissoja-kuin-vilkkilassa-villiintynyt-kissalauma-voi-paisua-jopa-satapaiseksi
Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY. Kissa ei ole kertakäyttöesine. https://www.hesy.fi/kissa-ei-ole-kertakayttoesine/
Yle/Petra Ristola. Kissa ei
kuulu pakkaseen – kotieläinten pakkaskestävyys syyniin. https://yle.fi/uutiset/3-8576435Yle.
Kesäkissa ja kesäpupu – syksyn hylätyt reppanat. https://yle.fi/uutiset/3-5643920
Taas kauhulla odottaen alkavaa talvea. :(
VastaaPoista