lauantai 15. syyskuuta 2018

Älä hylkää kissaystävää syksyn tullen



Saapuva syksy tuo mukanaan kylmät ilmat, jotka saavat meidät lisäämään vaatekerroksia yllemme. Samaan aikaan luonnosta löytyy suuri määrä hylättyjä kissoja, joiden pieniä tassuja kylmyys koskettaa yhtä ikävästi. Kissojen asema lemmikkinä Suomessa on edelleen surullisen heikko, sillä kissoja hylätään yhä valtavia määriä. Kesän loputtua moni kissa huomaa jääneensä yksin luonnon armoille.

Loppukesä ja loka-marraskuu ovat monille eläinsuojelujärjestöille vuoden kiireisintä aikaa kodittomien kissojen suhteen. Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen HESY:n mukaan löytöeläintaloihin viedään joka vuosi noin 10 000 kissaa. Arvion mukaan kaikkiaan 90 prosenttia Suomen talteenottopaikkoihin päätyvistä eläimistä on kissoja ja niistä vain noin kymmenen prosenttia päätyy takaisin omaan kotiinsa. Näiden lukujen ulkopuolelle jäävät kaikki ne surulliset kohtalot, jotka eivät koskaan päädy eläinsuojeluyhdistyksien kirjoille. Ongelman todellisesta laajuudesta ei siis ole tarkkaa tietoa, sillä yksin kylmään tai nälkään kuolleet kissat eivät näy tilastoissa.

Laki kieltää kissan hylkäämisen tai jättämisen heitteille, mutta silti moni karvainen ystävä jätetään oman onnensa nojaan. Syitä kissan hylkäämiselle on monia: kissasta ei enää jakseta pitää huolta, sen sairauskuluja ei haluta maksaa, perheenjäsen on allerginen, kissat eivät tule toimeen keskenään tai kissa ei enää sovi uuteen elämäntilanteeseen. Oli syy mikä tahansa, ei kissaa tulisi missään tilanteessa jättää luonnon armoille huolehtimaan itse itsestään. Vaikka osa hylätyistä kissoista päätyy eläinsuojeluyhdistyksille, valitettavan moni kokee loppunsa luonnossa.

Kissat eivät pärjää Suomen kylmässä talvessa, sillä heille ei ole tarjolla ravintoa eivätkä ne kestä kylmyyttä. Talvipakkanen aiheuttaa ikäviä paleltumia ja voi aiheuttaa lopulta kissaparalle kuoleman. Kylmyyden ja nälän lisäksi liikenne, petoeläimet ja sairaudet uhkaavat ulkona elävää kissaa. Joillain kissaroduilla turkki paksuuntuu talveksi, mutta sekään ei riitä pitämään eläimiä lämpimänä pakkassäässä. Ulkona elävät kissat hakeutuvat usein ahtaisiin paikkoihin, joissa ne pääsevät mukavasti kerälle. Kerällä nukkuminen auttaa pitämään ne paremmin lämpimänä. Vanhat kissat pärjäävät ulkona yleensä huonommin kuin nuoret kissat, sillä niiden lämmönsäätely ei ole enää yhtä tehokasta kuin aiemmin.

Yksittäisten kissojen lisäksi villiintyneet kissapopulaatiot ovat suuri ongelma etenkin maaseudulla. Kissa voi saada vuodessa jopa neljä pentuetta, joten villi lauma paisuu suureksi pahimmillaan hyvinkin nopeasti. Erityisesti keväällä ja kesällä on luonnossa tarjolla ruokaa ja pesäpaikkoja, mutta syksyn tullen tilanne lauman kannalta huononee. Usein villiintyneet kissat asuvat ihmisten läheisyydessä, jolloin ne saattavat saada apuja myös lähitaloista. Villeissä populaatioissa kissat sairastuvat helposti ja talven tullen kärsivät kylmästä ja nälästä. Korvapunkit ja kissaflunssa ovat melko tavallisia seuralaisia. Osa populaatioista tulee yhdistysten tietoon, mutta apu saattaa olla tuolloin jo liian myöhässä sairauksien viedessä voiton.

Jos näet kodittomaksi epäilemäsi kissan, ota yhteyttä paikalliseen löytöeläintaloon tai eläinsuojeluyhdistykseen. Sieltä saat neuvoja, joiden avulla kissaa voidaan lähteä pelastamaan luonnon armoilta. Myös eläinsuojelulaki velvoittaa kuntia pitämään huolen talteen otettujen kissojen väliaikaisesta hoidosta.

Ennen kuin ottaa kissan lemmikiksi, on syytä miettiä tarkkaan, pystyykö ja onko halua huolehtia siitä koko kissan elämän ajan. Vaikka kissan saisi ilmaiseksi, se tuo jatkossa mukanaan monenlaisia kuluja. Ruuan ja hiekan lisäksi kissan terveydestä on huolehdittava esimerkiksi rokotteiden, matolääkkeiden ja hammaskiven poiston muodossa. Jos eteen kuitenkin tulee tilanne, jossa kissasta on välttämätöntä luopua, on hyvä alkaa etsiä kissalle uutta kotia hyvissä ajoin. Kannattaa kysellä, löytyisikö karvaiselle kaverille kotia lähipiiristä ja jos ei, ota sitten yhteyttä lähialueen eläinsuojeluyhdistyksiin. Yksikään kissa ei ansaitse tulla hylätyksi kylmään luontoon.


Lähteet:

Eläinten hyvinvointikeskus EHK. Kissa luonnossa. https://www.elaintieto.fi/kissa-luonnossa/
Eläinten ystävä, Suomen eläisuojeluyhdistysten liiton verkkolehti/Riikka Ala-Hulkko. Kissoja kuin Vilkkilässä: Villiintynyt kissalauma voi paisua jopa satapäiseksi. http://www.elaintenystava.fi/artikkelit/meilt%C3%A4/147-kissoja-kuin-vilkkilassa-villiintynyt-kissalauma-voi-paisua-jopa-satapaiseksi
Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY. Kissa ei ole kertakäyttöesine. https://www.hesy.fi/kissa-ei-ole-kertakayttoesine/
Yle/Petra Ristola. Kissa ei kuulu pakkaseen – kotieläinten pakkaskestävyys syyniin. https://yle.fi/uutiset/3-8576435Yle. Kesäkissa ja kesäpupu – syksyn hylätyt reppanat. https://yle.fi/uutiset/3-5643920


sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Tervetuloa uudistettuun blogiin!

Kisukisujen elämää on kaikkien Kisukisujen yhteinen blogi, jossa kirjoitellaan Kisukisujen kuulumisista ja välillä muistakin kissa-aiheisista asioista. Kisukisuja ovat sekä Kisu ry:n ensikodeissa asustavat että yhdistyksen kautta kodin saaneet kissat.

Kaikki vanhat Elämää Kisun ensikodissa -blogin postaukset ovat täällä tallessa, mutta niiden url-osoitteet ovat muuttuneet uuden osoitteen mukaisiksi. Jos sinulla on esim. kirjanmerkkejä vanhoihin postauksiin, voit päivittää ne vaihtamalla url-osoitteen alkuosan muotoon kisukisut.blogspot.com.