keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Kissalisäyksiä Tampereella - Kuva pläjäys!

Kylläpä se aika rientää; aina sanon että jos sitä tällä viikolla kirjoittais blogiin ja hupsista vaan taas se jäi. No mutta nyt kirjoitan; onhan aihettakin riittämiin. :)

Viimeksi kirjoittaessani oli 9. syyskuuta ja oli ollut tripla hoidokki päivä. Tällöin kotiutunut Sinikki on jo sopeutunut uuteen elämäänsä ja viettää kissan päiviä uuden omistajansa silmäteränä. Koiriinkin Sinikki on jo päässyt tutustumaan, ja yksi onkin erityisen ihastunut meidän sinisilmäiseen entiseen ujopiimäämme. :) Ennen kosketuksesta säpsähtävä neiti nauttii nyt rapsuista eikä enää kyhjötä pelokkaana sängyn tai sohvan alla. Lisään tähän väliin muutaman Sinikin uuden omistajan lähettämän kuvan Sinikistä uudessa kodissaan. :)

Sinikki ottaa rennosti uudessa kodissaan...

... mutta on myös kova leikkimään. :)
Samana päivänä vaihtoon lähtenyt Mustikka on sittemmin löytänyt takaisin omaan kotiinsa. Alkuperäinen nimi olikin Tiuhti, ja kotona odotti velipoika Viuhti. Hyvä että joskus kadonneet rakkaat löytävät vielä kotiinkin. :) Muistakaa hankkia karvaisille perheenjäsenillenne turvasiru kotiin löytämisen mahdollisuuden kasvattamiseksi. Jopa sisäkissat kuten Mustikka/Tiuhti oli ollut, voivat tipahtaa ikkunasta tai hypätä parvekkeelta. :)

Tripla hoidokki päivänä ensikotiimme saapunut uusi tulokas, aggressiiviseksi luokiteltu Macakin löysi sen oman paikkansa maailmassa; oikein ekstra vauhdikkaasti. :) Neiti ehti ensin odottaa viikon leikkausta, sitten toipui kymmenen päivää, jonka jälkeen ensikoti mamma epäili että olisi ollut tyrä ja kissa parka joutui viettämään eristyksessä muutaman päivän lisää ennen kun päästiin eläinlääkäriin. Eläinlääkäri totesi onneksi epäilyn turhaksi, olikin vain lankareaktio, mutta siitäkin huolimatta tyttö sai viettää vielä yhden ekstra päivän eristyksessä, viettäen yhteensä lähes kuukauden eristyksessä.

Lystikäs nukkumapaikka - Rakensi pyyhkeestä ja raapimatolpasta majan eristyksessä - Nukkui ekaa kertaa sängyssä

Maca fanitti korkeuksia... :D
Ei neiti sitten kerennytkään olla kun alle kaksi viikkoa poissa eristyksestä kun matkustikin jo uuteen kotiinsa. Uuteen kotiin lähtiessä 'älä vaan tule lähelle, en tykkää yhtään' -Macasta oli tullut 'herätän sut aamulla nukkumalla sun päälläsi, noudan leluja kuin koira ja annan sun rapsuttaa mua ja ottaa mut syliin' -Maca. Vielä hieman raisu, esim. ottaessa leluja pois, ja edelleen inhosi lapsia niin paljon että rapussa kiljuvat lapset saivat neidin sähisemään ja piiloutumaan, mutta muuten leikkisä kissa joka pääsi omaan kotiin missä eivät lapset häiritse ja häntä lellitään joka päivä. :)

... ja aggressiiviseksi luokitellusta kissasta paljastui oikea syliluuta. :)
Macan lähdettyä 18.10., ensikoti olikin omaa kissaa lukuun ottamatta tyhjä vähän alle viikon (ja oli muuten outoa kun ei ollut oman kissan lisäksi toista kissaa) ennen kun 22.10. ovesta putkahti ensikoti kissa numero neljä; Oriveden arkajalka, Seita.

Seita Nupun innokasta lähentelyä paossa tunnin sisällä saapumisesta.


Nuppu otti Seitaan heti uteliaasti kontaktia josta Seita ei heti pahemmin välittänyt, mutta muutaman päivän rauhoittumisen jälkeen neidit tulivatkin jo sutjakkaasti toimeen, vaikka vieläkin joskus jollain palaa käämit ja jostain kuuluu sähinää vaikka eivät tappelekkaan.








Seitaa ei erityisemmin kiinnostanut kuvattavana olo tullessa, mutta nyt neiti on jo tottunut salaman välkkeeseen.





Sohvan selkänojalla, jaloissa ja ikkunalaudalla on eritoten kiva nukkua. :) Olen myös huomannut että Seita tykkää jahdata rytättyjä kuitteja lähes yhtä paljon kun Sinikki tykkäsi repiä niitä; mikähän niissä kuiteissa niin viehättää? :D





Anskun upeat silmät. <3

Nupun ja Seitan tullessa niin hyvin toimeen, ensikoti mamma halusi kokeilla onneaan (ja Nupun rajoja), toivottaen 3.11. tervetulleeksi toisenkin hoidokin, kisun numero viisi. Alun perin Hämeenlinnasta kiinni otettu, Orivedellä pyörähtänyt ja Nokian kautta Tampereelle saapunut Anna-Bella olikin heti hyvää pataa Seitan kanssa joka oli heti avuliaasti tutustuttamassa Anna-Bellaa uuteen ensikotiin, arkoja kun olivat molemmat.


Anna-Bellalla oli tullessa kova yskä johon sai sitten antibioottikuurin josta ei tykännyt yhtään; ja ei tykännyt Seitakaan. Anna-Bella kanteli Seitalle että ensikoti mamma kiusaa häntä ja Seita meni maata pitkin korvat luimussa sähisten pakoon heti kun siihen edes vilkaisi. :D Höppänä stressipallo.
Kolmikko laiskottelee.
Anna-Bella ja Seita muodostuivatkin oivaksi parivaljakoksi, leikkien ja nukkuen yhdessä, rohkaisten toinen toisiaan. Anna-Bellan jatkuva lääkitseminen kuitenkin stressasi Seitaa paljon ja vaikka olin aiemmin onnistunut muutaman kerran Seitaa sipaisemaan, nyt ei enään päästykkään niin lähelle, kun taas Anna-Bella rupesi vastahakoisesti antamaan silityksen kanssa periksi. Anna-Bellalla olikin koti jo itsenäisyyspäivänä tiedossa mutta odotteli kotiin pääsyä vielä yskän ja likaisten korvien takia tammikuuhun saakka, lähtien uuteen kotiinsa 11. tammikuuta.

Taas täällä oltiin hetki ilman kolmatta kisuliinia ja Seita rauhoittui huomattavasti kun ketään ei enää lääkitty. :) Nuppu ja Seita alkoivat leikkiä yhdessä ja herättävät ensikoti mammankin aina muutaman kerran yössä kaatamalla tai tiputtamalla jotain (mm. viime yönä kaatoivat keittiön tuolin).

Ensin vessassa...

17. tammikuuta saapui ensikoti kisuliini numero kuusi. Alunperin Virroilta oleva Ronja kävi pyörähtämässä Orivedellä ennen kun saapui Tampereelle kesyyntymään ja alku jäykkyydestä huolimatta, pikkuhiljaa edetään jo uuteen paikkaan totuttelussa.




... sitten senkin alla...


Ensin oltiin vessassa eristyksissä hetki, sitten piiloteltiin makuuhuoneen senkin alla kolmisen päivää. Pian oltiinkin jo livahdettu olohuoneeseen sohvan alle josta maailmaa tarkkailtiin suuren purinan säestyksellä. Nuppu kovin ihmetteli koska sohva oli oppinut kehräämään, mutta tajusi lopulta että alla asustelee uusi kaveri. :)
... ja vihdoin sohvan alla. :) Pieni Ronja, suuren suuri kehruu. :)





Ronja on vielä arka mutta varmasti kärsivällisen ensikoti mamman ja rohkaisevien ensikoti kavereiden avulla rohkaistuu nopeasti. Nytkin ollaan jo tutkittu asuntoa paljon ja katseltu ikkunastakin ulos. Vielä ei olla uskallettu leikkiä, mutta kyllä sekin piakkoin varmasti alkaa maistumaan.




Seita ja Ronja odottavat vielä omia loppuelämän kotejaan; olisiko sinun elämässäsi tilaa nuorelle leikkisälle kissalle? :) Klikkaa linkkejä nähdäksesi kissojen esittelyt ja ensikodin yhteystiedot Kisu Ry:n sivulla! :)

Kyllä se kesyyntyminen siitä; Ronja kymmenettä päivää ensikodissa. :)

perjantai 9. tammikuuta 2015

Kaunottaret Molla ja Mimosa esittäytyv

Miauu! Me kaksi kaunotarta saavuimme ensikotiimme hieman yli viikko sitten. 
Minä oranssi-valkoinen neitokainen olen Molla, olen hyvin huomionhakuinen ja rrrrakastan kehräillä ihmispalvelijoideni viekussa! Olen myös kunnon unikeko, tykkään mässätä ja sitten kuorsata kuuluvasti keskellä kirkasta päivää. 
Olen myös utelias ja rohkea, olenkin jo tutkaillut uutta ensikotiamme huolellisesti ja tiedän, että ihmispalvelijoitamme on helppo houkutella hoivaamaan, kunhan vähän vaan pistäytyy näytille ja tuijottaa söpösti, niin johan tulee pusuja ja silittelyjä! Tykkään! 
Minä musta ja mystinen mimmi olenkin Mimosa, ja mystisyydestäni johtuen olenkin aivan toisenlaista sorttia, kuin tuo mokoma Molla. Minä tarkkailen ja tunnustelen omalla tyylilläni näiden ihmispalvelijoideni puuhia, ovatkohan he luotettavia? En helpolla päästä luokseni silittelemään tuollaisia kummajaisia!
On minulle kuitenkin ruoka ja vesi alkanut jo säännöllisesti maistua, vaikka ensiksi epäilin niissäkin olevan jotain vilunkia.. Tykkään kuitenkin enimmälti pysytellä omissa oloissani ja ihmetellä elämän mysteerejä piilopaikoissani, antaa tuon Mollan nyt ensialkuun kerätä huomiota, kun tuollainen hellyydenkipeä on. Sitten myöhemmin lienee minun aikani asettua esille. Olenkin hiljalleen tehnyt pieniä testejä, käyn välillä piipahtamassa piilopaikoistani ihmisten ilmoille ja pianhan he jo yrittävätkin tulla silittelemään! Hölmöt, täytyy vielä tiukemmin opettaa niille, että minä kyllä kerron sitten kun kelpuutan hierontoja, ensin tahdon rauhassa tutkia paikkoja! Mutta kyllä kai täällä kelpaa, katellaan. 

-Tatja

perjantai 2. tammikuuta 2015

Tervetuloa ensikodiksi, myös Pirkanmaan ulkopuolelta!

Kisu toimii pääasiassa Pirkanmaalla, mutta tässä muutaman toimintavuoden aikana olemme jo levittäytyneet laajemmalle alueelle.

Tällä hetkellä Kisulla on ensikoteja Pirkanmaan lisäksi myös Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja pääkaupunkiseudulla. Jos siis olet näiltä alueilta ja kiinnostunut toimimaan ensikotina kodittomalle raukalle tai useammalle, ota yhteyttä!

Yhteyttä voit ottaa allekirjoittaneeseen osoitteessa sailaevesti@gmail.com tai puh. 040 741 8701 (laitathan tekstaria perään jos en kerkeä vastaamaan, jotta tiedän soitella takaisin) niin kerron lisää toiminnasta :)