Uusi vuosi, uudet kujeet

Joulukuun puolessa välissä hoitokissamme pääsivät reissun päälle kun otimme nokan kohti Naantalia. Itselläni oli vapaata ja miehellä kekkerit tulossa, joten pakkasin kissat mukaan ja lähdimme evakkoon.

Nuoriso eli Halla, Huurre ja Hertta saatiin näppärästi koppaan. Ne olivat aamulla juosseet, painineet ja riehuneet niin urakalla (tai Halla ja Hertta, Huurre lähinnä kipittää perässä, mutta suuttuu heti jos joku erehtyy sen kanssa painimaan), että nukkuivat kun tukit ja antoivat helposti poimia itsensä koppaan.

Rose-Marien koppaan saaminen hieman pelotti, koska edellisellä kerralla sitä jouduttiin jahtaamaan ympäri huonetta tavaroiden lennellessä ja lopuksi se teki haisevan paniikkivastalauseen nurkkaan. Asettelin aamulla kopat sen turvapaikkojen läheisyyteen ja toisessa kopeista Rose-Marie kävikin makoilemassa (kunnes Halla päätti hyppiä kopan päällä ja Rousku lähti rauhallisemmille unipaikoille).

Loppupeleissä Rouskunkin koppaan saaminen kävi suht kivuttomasti ilman kissa- tai henkilövahinkoja kun sain sen ahdistettua pöydälle nurkkaan, josta ainoa vaihtoehto oli hypätä suoraan koppaan. Automatka meni ihan rattoisasti, mitä nyt Halla hieman avasi ääntään silloin tällöin.

Perillä Naantalissa toista kertaa siellä vieraileva Hertta oli kuin kotonaan. Hertta on kesyyntynyt ihan valtavasti, sen saa jo todella usein nostettua syliin! Kaikkien yllätykseksi myös Rose-Marie lähti heti tutustumiskierrokselle. Halla ja Huurre taas parkkeerasivat eteisen lipaston alle, josta ne pimeyden turvin olivat siirtyneet alakerran rauhaan.

Rose-Marie tiirailee maisemia..

...ja poseeraa..

Rousku keskittyi kaksi päivää maukumaan ja ravaamaan ympäri taloa. Se ei vaikuttanut siltä, että sillä olisi kauhea hätä ollut, mutta juttua riitti! Parin päivän jälkeen sekin sopeutui ja vaikkei Rose-Marie anna vielä oikein koskea, viettää se suurimman osan ajasta ihmisten läheisyydessä.

ChiChi ja Hertta testaavat joululahjoja.

Hellyyttä <3

Välillä piti torkkua, että jaksaa taas.

Olemme edelleen Naantalissa, nyt koko porukalla. Halla ja Huurre viihtyvät lähinnä omissa oloissaan, mitä nyt ruokakupille kyllä kipitetään aamulla ja illalla. Halla pyörii näkösällä siskoaan useammin ja juuri kirjoitushetkellä sillä on meneillään aamuravit Hertan kanssa, joulukuusi saa kyytiä! (äsken Halla jäi kiinni koristenauhaan, hyvä ettei koko kuusi lähtenyt perään kun Halla riuhtaisi itsensä irti :D)

Kuusi ennen...	...ja jälkeen.

Yllättävää kyllä kuusi on vielä pystyssä, sen verran vauhdikasta meno sen ympärillä on ollut etenkin Hertan ja Hallan toimesta. Maton alle on kiva syöksyä, palloja on mukava repiä oksilta alas ja kävi Hertta kokeilemassa runkoonkin hyppäämistä. Hiukan pitää hienostella pistävien neulasten kanssa, mutta pallot kolisevat mukavasti puulattiaa ja –rappusia pitkin. Joulu onkin mennyt hauskasti kissojen menoa seuratessa, 

varsinkin Hertta on sellainen menopakkaus, että siitä riittää huvia yleisölle.

Wohveli näyttää kahden joulun kokemuksella Hertalle miten palloja käsitellään.

Kuusihiippari Halla.

Wohvelin ja Hertan juoksumatsi.

Halla vaanii kuusen juurella.

Uusi vuosikin meni hyvin, ulkona paukkui kovasti, mutta eipä kissat juurikaan hätkähtäneet. Herttakin torkkui kiipeilypuussa ja hieman vilkaisi välillä valoshowta.  Uuden vuoden myötä meidän ensikodillamme onkin ihan uudet kuviot kun muutamme työni perässä Tampereelta Turun seudulle! Jatkossa hoitokissamme siis asustelevat Varsinais-Suomessa, tarkka sijainti selviää jahka löydämme jostain sopivan kissamyönteisen asunnon :)

Huurre <3 Pikkuisen silmä on vähän reagoinut erilaiseen sisäilmaan.

Hyvää Uutta Vuotta lukijoille!