Sitten seuraavana päivänä tuli aivan täydellinen meili, jossa etsittiin kaveria 3-vuotiaalle vilkkaalle ja leikkisälle leikatulle tyttökissalle ja jopa pieni ulkoilutarhakin oli tarjolla. Vastasin meiliin ja jäin jännityksellä odottamaan kissankatsojia.
perjantai 4. syyskuuta 2015
Pojat tottuvat Piipaleeseen
Seuraavina päivinä omat pojat alkoivat jo vähitellen tottua Piipaleeseen. Satunnaista sähähtelyä tuli lähinnä Piipaleen puolelta, kun Niilo halusi tehdä tuttavuutta häntä pystyssä eli tervehdysasennossa. Niilo kävi useampaan otteeseen hiukan haistamassa Piipaletta ja pian kissat jo pystyivät loikoilemaan melko lähellä toisiaan. Enää ei Piipaletta laitettu yöksi kylppäriin ja nukuimme kaikki rauhassa - kunnes Niilo/Piipalehässäkän takia liian vähälle huomiolle jäänyt oma kissani Panu väänsi haisevan protestin sänkyyni aamulla klo 6. Panu sai sitten paljon huomiota, mutta vasta tunnin päästä, ettei yhdistänyt protestiaan huomion saamiseen.
Täytin Piipaleesta taustatietolomakkeen, otin kuvia ja lähetin Kisun nettisivuille menevän ilmoituksen webmastereille. Piipaleesta tuli jo samana iltana kaksi kyselyä, mutta kumpainenkin olisi halunnut (mielestäni muuten aika hyvään kotiinsa) vain ja ainoastaan Piipaleen. Kysyin neuvoa ensikotiemoltani, joka oli ehdottomasti sitä mieltä, että Piipaleella pitää olla ikiomassa loppuelämän kodissaan kissakaveri leikkiin, painiin ja yleiseen touhotukseen. Emo myös suositteli pariakin kissaa, joista tulisi Piipaleelle kiva kaveri.
Sitten seuraavana päivänä tuli aivan täydellinen meili, jossa etsittiin kaveria 3-vuotiaalle vilkkaalle ja leikkisälle leikatulle tyttökissalle ja jopa pieni ulkoilutarhakin oli tarjolla. Vastasin meiliin ja jäin jännityksellä odottamaan kissankatsojia.
Sitten seuraavana päivänä tuli aivan täydellinen meili, jossa etsittiin kaveria 3-vuotiaalle vilkkaalle ja leikkisälle leikatulle tyttökissalle ja jopa pieni ulkoilutarhakin oli tarjolla. Vastasin meiliin ja jäin jännityksellä odottamaan kissankatsojia.
keskiviikko 2. syyskuuta 2015
Piipale saapui ensikotiin
Lauantaina ensikotiemoni vihdoin toi Piipaleen ja tutustuttaminen alkoi. Ensin Piipale oli kopassaan ja oma Panuni kävi haistamassa nopsasti ja meni sitten pois. Niilo hätistettiin esiin piilokolostaan ja sille ja edelleen kopassa olevalle Piipaleelle annettiin raksuja herkkupaloiksi ja ne saivat syödä toistensa nähden. Sitten Piipale päästettiin vapaaksi ja se kävi heti laatikolla. Sen jälkeen se puski minua, kehräsi ja kiehnäsi kovasti. Piipale on todella ihmisrakas kissa.
Piipale tutki nopeasti yksiöni ja Niilo tuli pitämään sille eräänlaista ulinaa, jonka ensikotiemo sanoi enteilevän tappelua. Piipale meni kylpyhuoneeseen ja Niilo vahti ovella. Järjestin kylppäriin ruoka- ja vesitarjoilun ja annoin kissojen totutella toisiinsa. Niilo ulisi edelleen välillä, joten vein kylppäriin pehmustetun kopan nukkumapaikaksi ja suljin Piipaleen yöksi sinne niin saimme kaikki nukkua rauhassa.
Seuraavana päivänä Piipale muutti huoneen puolelle. Minun silitellessäni ja helliessäni Piipale kehräsi ja tuli syliin, mutta Niilon kanssa välit olivat edelleen kireät ja oli useampikin uhkaava tilanne, jossa Niilo piti uhkailu-ulinaa häntä paksuna ja Piipale vastasi sähinällä ja aikoi hyökätä, mutta onneksi ehdin ajoissa tilanteisiin väliin ja varasin isoon lasiin vettä heitettäväksi kissojen päälle siinä tapauksessa, että ne rupeaisivat tosissaan tappelemaan.
Panu ei ihmeemmin piitannut Piipaleesta, sähähti vain miedosti, jos Piipale meni kurkkimaan Panun korin laidalle. Illemmalla tilanne rauhoittui vähitellen, Panu oli korissaan, Niilo pikkupöydällä sängyn lähellä ja Piipale torkkui sängyllä minun seuranani kun datailin. Niilo olisi jo halunnut tehdä tuttavuutta, mutta Piipale sähisi sille. Yöksi laitoin Piipaleen taas kylppäriin ja kun kävin kurkkaamassa Piipale torkkui lavuaarissa ja kehräsi.
Piipale tutki nopeasti yksiöni ja Niilo tuli pitämään sille eräänlaista ulinaa, jonka ensikotiemo sanoi enteilevän tappelua. Piipale meni kylpyhuoneeseen ja Niilo vahti ovella. Järjestin kylppäriin ruoka- ja vesitarjoilun ja annoin kissojen totutella toisiinsa. Niilo ulisi edelleen välillä, joten vein kylppäriin pehmustetun kopan nukkumapaikaksi ja suljin Piipaleen yöksi sinne niin saimme kaikki nukkua rauhassa.
| Piipaleella on tassuissa eriparisukat |
Seuraavana päivänä Piipale muutti huoneen puolelle. Minun silitellessäni ja helliessäni Piipale kehräsi ja tuli syliin, mutta Niilon kanssa välit olivat edelleen kireät ja oli useampikin uhkaava tilanne, jossa Niilo piti uhkailu-ulinaa häntä paksuna ja Piipale vastasi sähinällä ja aikoi hyökätä, mutta onneksi ehdin ajoissa tilanteisiin väliin ja varasin isoon lasiin vettä heitettäväksi kissojen päälle siinä tapauksessa, että ne rupeaisivat tosissaan tappelemaan.
Panu ei ihmeemmin piitannut Piipaleesta, sähähti vain miedosti, jos Piipale meni kurkkimaan Panun korin laidalle. Illemmalla tilanne rauhoittui vähitellen, Panu oli korissaan, Niilo pikkupöydällä sängyn lähellä ja Piipale torkkui sängyllä minun seuranani kun datailin. Niilo olisi jo halunnut tehdä tuttavuutta, mutta Piipale sähisi sille. Yöksi laitoin Piipaleen taas kylppäriin ja kun kävin kurkkaamassa Piipale torkkui lavuaarissa ja kehräsi.
| Piipale chillaa |
sunnuntai 30. elokuuta 2015
Aloittava ensikoti valmistautuu enskariin
Tällä kertaa blogissa kuullaan aloittavan ensikodin, Soilin, tunnelmia valmistautumisesta ensimmäiseen hoidokkiin. :)
Olin jo pitkään miettinyt, että kotiini hyvinkin mahtuisi kolmas kissa, mutta taloudellinen tilanteeni ei tällä hetkellä salli enää lisää omia kissoja. Sitten eräänä päivänä Kisu ry:n aktiivi ja ensikotiemo,
joka on ennestään tuttavani Kisun tapahtumakuvioista, puhui teellä ollessaan mahdollisuudesta
ryhtyä tuetuksi ensikodiksi, jolle yhdistys korvaa eläinlääkärikulujen lisäksi ensikotikissan ruuat ja hiekat.
Venkoilin vastaan ja sanoin, että eihän minulla ole mahdollisuutta eristää kurjista oloista tulevaa ja
mahdollisesti sairasta tai ainakin loisia kantavaa tulokasta, mutta siihen ensikotiemo vastasi, että
minulle voidaan tuoda joko sisätiloista peräisin oleva kodinvaihtaja tai jo aiemmin muualla karanteenissa ollut kissa. Vastusteluni loppui siihen.
Ensikotiemo alkoi kuulostella minulle sopivaa enskaria eli ensikotikissaa ja minä aloin valmistautua
uuteen tulokkaaseen. Kotini oli jo valmiiksi kissaturvallinen ja kaiken särkyvän olivat omat kissani Panu ja Niilo ehtineet tuhota jo aikoja sitten. Minut liitettiin Kisun ensikotien Facebook-
ryhmään, jossa on mahdollista saada tukea ja neuvoja sekä keskustella ensikotielämästä.
Ensikotiemo roudasi minulle kaksi kantokoppaa, hiekkalaatikon, ruokakuppeja, ruokaa ja kissanhiekkaa. Yhdistyksen taloudenhoitaja, joka on melkoinen tarjoushaukka, antoi paljon hyviä vinkkejä edullisista ruuista ja hiekoista. Minä sijoittelin tarvikkeet paikoilleen, laitoin enskarin kopan makoilupaikaksi yksiöni rauhallisimpaan nurkkaukseen ja järjestin ruokapaikalle tilaa kolmannelle kissalle. Välillä mietin sitä, että kotini ei ole kuin suoraan sisustuslehden sivuilta, mutta ensikotiemo lohdutteli, että kissoja on monenlaisia, kissan ottajia on monenlaisia, joten on aivan luonnollista, että ensikotejakin on monenlaisia.
Jo parin päivän päästä tuli ensikotiemolta viesti, että minulle sopiva kissa on löytynyt: noin vuoden ikäinen kodinvaihtaja, joka oli jo tottunut kerrostaloelämään. Sain tuosta oranssista kotitiikerikollista kuvankin ja sovittiin, että kissa tulee minulle seuraavana viikonloppuna kun se on ehditty leikata. Kissan aiempi nimi ei ollut tiedossa, joten annoin sille nimeksi Piipale.
Oma kissani Niilo (ent Pyykkipoika) on näyttäytynyt tässä blogissa aiemminkin, ensin Jennin ensikodissa ollessaan täällä ja sitten Niilon kesyyntymisestä kertovassa vieraskynäpostauksessani
täällä.
Olin jo pitkään miettinyt, että kotiini hyvinkin mahtuisi kolmas kissa, mutta taloudellinen tilanteeni ei tällä hetkellä salli enää lisää omia kissoja. Sitten eräänä päivänä Kisu ry:n aktiivi ja ensikotiemo,
joka on ennestään tuttavani Kisun tapahtumakuvioista, puhui teellä ollessaan mahdollisuudesta
ryhtyä tuetuksi ensikodiksi, jolle yhdistys korvaa eläinlääkärikulujen lisäksi ensikotikissan ruuat ja hiekat.
| Ensikodin isännät: vasemmalla Kisu-kisu Niilo ja oikealla exotic-kolli Panu |
Venkoilin vastaan ja sanoin, että eihän minulla ole mahdollisuutta eristää kurjista oloista tulevaa ja
mahdollisesti sairasta tai ainakin loisia kantavaa tulokasta, mutta siihen ensikotiemo vastasi, että
minulle voidaan tuoda joko sisätiloista peräisin oleva kodinvaihtaja tai jo aiemmin muualla karanteenissa ollut kissa. Vastusteluni loppui siihen.
Ensikotiemo alkoi kuulostella minulle sopivaa enskaria eli ensikotikissaa ja minä aloin valmistautua
uuteen tulokkaaseen. Kotini oli jo valmiiksi kissaturvallinen ja kaiken särkyvän olivat omat kissani Panu ja Niilo ehtineet tuhota jo aikoja sitten. Minut liitettiin Kisun ensikotien Facebook-
ryhmään, jossa on mahdollista saada tukea ja neuvoja sekä keskustella ensikotielämästä.
Ensikotiemo roudasi minulle kaksi kantokoppaa, hiekkalaatikon, ruokakuppeja, ruokaa ja kissanhiekkaa. Yhdistyksen taloudenhoitaja, joka on melkoinen tarjoushaukka, antoi paljon hyviä vinkkejä edullisista ruuista ja hiekoista. Minä sijoittelin tarvikkeet paikoilleen, laitoin enskarin kopan makoilupaikaksi yksiöni rauhallisimpaan nurkkaukseen ja järjestin ruokapaikalle tilaa kolmannelle kissalle. Välillä mietin sitä, että kotini ei ole kuin suoraan sisustuslehden sivuilta, mutta ensikotiemo lohdutteli, että kissoja on monenlaisia, kissan ottajia on monenlaisia, joten on aivan luonnollista, että ensikotejakin on monenlaisia.
| Ihanainen Piipale liikahteli kuvaa otettaessa |
Jo parin päivän päästä tuli ensikotiemolta viesti, että minulle sopiva kissa on löytynyt: noin vuoden ikäinen kodinvaihtaja, joka oli jo tottunut kerrostaloelämään. Sain tuosta oranssista kotitiikerikollista kuvankin ja sovittiin, että kissa tulee minulle seuraavana viikonloppuna kun se on ehditty leikata. Kissan aiempi nimi ei ollut tiedossa, joten annoin sille nimeksi Piipale.
Oma kissani Niilo (ent Pyykkipoika) on näyttäytynyt tässä blogissa aiemminkin, ensin Jennin ensikodissa ollessaan täällä ja sitten Niilon kesyyntymisestä kertovassa vieraskynäpostauksessani
täällä.
lauantai 22. elokuuta 2015
Deluxe PrimaCat testissä
Tämä ensikoti sai alkuviikosta jännää postia kun oma kissamme Rinkeli valittiin mukaan Deluxe PrimaCatin Fiksu vaihto -testiryhmään. Testiryhmäläiset pääsevät kahden viikon ajan maistelemaan Deluxe PrimaCatin lihaisampia annospusseja, -aterioita ja täysravintoa eli pussiruokaa, pateeta ja kuivamuonaa siis.
Rinkelin kuivamuonan syömistä on rajoitettu minimiin ummetustaipumuksen vuoksi, siksi testiin pääsee osallistumaan myös toinen oma kissamme Smirre, joka taas ei juuri muusta välitä kuin kuivamuonasta.
![]() |
| Laatikko täynnä herkkuruokaa. |
![]() |
| Smirre tutustuu sisältöön. |
Rinkelin kuivamuonan syömistä on rajoitettu minimiin ummetustaipumuksen vuoksi, siksi testiin pääsee osallistumaan myös toinen oma kissamme Smirre, joka taas ei juuri muusta välitä kuin kuivamuonasta.
![]() |
| Rinkeli maistiaisilla. |
![]() |
| Smirrelle maistuu kuivamuona. |
Näin vajaan viikon kokemuksella ovat kissamme olleet oikein tyytyväisiä ruokalähetyksen sisältöön. Olemme koittaneet ryhdistäytyä ja panostaa taas kissojen ruoan lihaisuuteen, ovathan kissat lihansyöjiä, ja nämä pussit, purkit ja kuivamuonha tulevat varmasti jatkossa olemaan tarjolla myös ensikotikissoillemme raakaruokinnan tukena.
![]() |
| Kuivamuona oli niin hyvää, että Smirren piti hakea sitä oma-aloitteisesti lisää. |
![]() |
| Rinkeli syö niin, että PrimaCatit vaan roiskuu! |
Muutaman päivän päästä raportoidaan mitkä muodostuivat kissojemme suosikeiksi! Toistaiseksi kana taitaa olla johdossa ;)
Ps. Tulevien häidemme takia, joita ollaan järjestelty 9kk ikäisen vauhtivauvan avustuksella, ensikotikuulumisten päivittäminen on jäänyt olemattomiin, mutta eiköhän syksyn mittaan sillekin löydy taas aikaa!
(mielipiteet ovat ensikodin henkilökohtaisia)
sunnuntai 16. elokuuta 2015
Zooplussan ruokalähetys syynissä - Kisukisut testaavat!
Kisun kisut yllätettiin iloisesti, kun yhteistyökumppanimme Zooplus otti yhteyttä tiedustellakseen, löytyisikö kotia etsiviltä kisumirreiltämme kiinnostusta lähteä testailemaan kissanruokia.
... Jaa että löytyisikö?!
Ruokahan näille pörröisille hoidokeillemme kelpaa aina, joten ryhdyimme innolla ihmettelemään, minkälaisilla herkuilla Zooplus karvapörhelöitämme muistaisi.
Postitoimitus Zooplussalta piti sisällään Purizon Adult Chicken and fish -kuivaruokaa (pussin aika tavalla kärsineestä ulkonäöstä saamme kiittää Jennin kissakatrasta, joiden armoille ruokalähetys päätyi saavuttuaan odottelemaan edelleenkuljetusta) ja Cosma Snackies -herkkupalalajitelman mauissa kana, ankka, tonnikala ja nauta.
Tiukkana testausraatina toimivat kuusi kodinetsijäämme: Terri ja Tella, Terrin kolme pentua sekä ihastuttava ikinuori Turbo-mummo.
Tiukkana testausraatina toimivat kuusi kodinetsijäämme: Terri ja Tella, Terrin kolme pentua sekä ihastuttava ikinuori Turbo-mummo.
Cosman herkkupaloja maistatettiin Turbolle maku toisensa perään, ja namuset saivat ensipuraisulla Turbo approves -leiman kylkeensä. Hurja kehräys ja kurina vain kävi, kun mummeli mutusteli namipaloja tyytyväisenä. Ja kun herkkuja satoi senioriitan mielestä suuhun liian verkkaiseen tahtiin, saalisteltiin niitä ihan kahdella jalalla tasapainoillen, häntä töttöröllä ja tassuilla hurjasti huiskien.
Hoitohenkilökunta ihastui Cosma Snackies -lajitelmassa (kivan pakkauksen lisäksi) erityisesti siihen, että namuset ovat 100% kylmäkuivattua lihaa; mitään ylimääräistä näissä herkuissa ei siis ole, ja ne hellivät jopa viljoille herkän ikäneiti Turbon vatsaa.
Samoin tekee Purizon Adult -kuivaruoka, joka ei sisällä lainkaan viljaa; proteiinia kuivaruoasta löytyy 44%, ja lisäksi se sisältää runsaasti omega-3- ja omega-6 -rasvahappoja. Myös keinotekoiset säilöntä- ja väriaineet on tästä raksusta jätetty pois, joten tämän ensikodin hoitohenkilökunta tykkää tästä tuotteesta kovasti! Ja niin tykkäsi Turbokin, raksukuppi tyhjeni hurjaa vauhtia ja kissa kurisi tyytyväisenä.Raksujen sopivan hieno koostumus sopi mainiosti myös pienempien naskalihampaiden pureksittavaksi, sillä myös kissahuoneen asukkaiden raksukipoista Purizonin kuivaruoka hupeni sellaista tahtia, ettei maistuvuutta tarvinnut arvuutella.
| Tällainen killisilmä tuijotti huuliaan nuoleskellen, kun palasin tarkistamaan, miten on ruoka maistunut |
Muistattehan, ihanaiset Ensikoti -blogin lukijat, että klikkaamalla itsenne Zooplus-verkkokauppaan blogin oikeasta sivupalkista löytyvän bannerin tai tämän linkin kautta kartutatte ostoksillanne myös Kisun kodittomien kissojen varoja: jokaisesta bannerin kautta tehdystä tilauksesta Zooplus lahjoittaa osuuden yhdistykselle tilauksen loppusummasta. Voit siis tukea Kisun työtä shoppailemalla, ilman itsellesi koituvaa rahanmenoa! Kuinka kätevää on tämä? :)
Ja viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä: Zooplus hellii Kisun kodittomia kissoja nyt oikein urakalla. Kissojen Suojelu - Kisu Ry on nimittäin valittu loppuvuoden ajaksi Zooplussan Zoolove-ohjelman lahjoituskohteeksi! Jokaisesta tilatusta Zoolove by Zooplus -tuotteesta Kisun kodittomat kisut siis kartuttavat varojaan 10% tuotteen myyntihinnasta. Zoolove by Zooplus -tuotteita voit ihastella täältä (muista kuitenkin tuotteita tilatessasi siirtyä verkkokauppaan blogin bannerin tai tämän linkin kautta).
Tunnisteet:
aktiivinen kissa,
arka kissa,
Cosma,
Ensikoti testaa,
ensikotitoiminta,
kissanpennut,
lahjoitukset,
mielipide,
Purizon,
Sannin hoitokissat,
testaus,
testing,
yhteistyö,
Zoolove,
Zooplus
maanantai 10. elokuuta 2015
Kodin valinnasta
Pitkästä aikaa!
Näin ruuhkaisimman pentusesongin keskellä ajattelin kirjoitella vähän kissojen uuden kodin valinnasta. Luit varmasti oikein, kodin valinnasta. Välillä nimittäin törmää siihen ajatukseen, että kissan saamiseksi riittää pelkkä ilmoitus siitä, että ottaisin tämän ja tuon kissan. Ja kyllähän se nyt riittää, koska kyse on kodittomasta kissasta ja mikä tahansa koti on parempi kuin ensikodissa eläminen?
Ei riitä, eikä ole.
Kisun kissat asuvat ihan tavallisissa kodeissa, joissa ne saavat tarvitsemansa hoidon. Eli kodin saaminen nopeasti ei ole itseisarvo - sen sijaan sopivan kodin saaminen on, vaikka siinä kestäisikin
pidempään. Sopiva koti antaa parhaat edellytykset niin kissan kuin uuden kodinkin hyvinvoinnille, ja kissan paras on Kisussa tärkeintä. Tämän periaatteen takia Kisulta esimerkiksi pennutkin muuttavat vain toisen kissan kanssa/kavereiksi, siitä lisää täällä.
Siinä missä osa kissoista joutuu odottamaan jopa vuosia ikiomaa kotiaan joillekin kissoille kotiehdokkaita on ruuhkaksi asti. Hieman kärjistettynä ilmaisten: Etenkin ihmisrakkaille, reippaille ja erikoisen näköisille kissanpennuille riittäisi ottajia, kun taas hurmaavalla persoonallisuudella varustetu "tavallisen näköinen", ehkä arkakin aikuinen lipuu silmien ohitse.
Miten ensikoti sitten päättää, kuka saa kissan? Helpoin olisi tietysti antaa kissa ensimmäiselle kyselijälle, mutta aina se ei ole kissan edun mukaista. Ensikoti siis haastattelee ja tapaa kotiehdokkaita sekä kertoo näille lisää kissasta ja sen tarpeista. Näiden perusteella ensikoti tekee lopulta päätöksen siitä, kuka ehdokkaista on sopivin. Kysely ja tapaamisen pyytäminen ennen päätöstä ei siis ole epäluottamuslause! Kissasta on myös erittäin suotavaa itse kysellä lisää.
Väistämättäkin tulee tilanteita, joissa kissa menee ohi suun. Tiedän itsekin, että on hiton tympeää, kun kissa menee muualle. Tiedän myös sen, että hyvän kotiehdokkaan raakkaaminen tuntuu pahalta myös ensikodista. Kannattaakin pitää tiukasti mielessä, että kieltävä vastaus ei tarkoita sinun olevan huono kissakoti! Et ole vain juuri sille kissalle sopivin.
Loppuun vielä muutama vinkki kissan etsimiseen:
- Jos valinta ei kohdistunut sinuun, muista ensikotien verkosto! Ensikodilta voi kysyä suosituksia toisista kissoista tai pyytää välittämään tietosi muille ensikodeille. Tätä kautta voit löytää sellaisen kultakimpaleen, jota et ollut aiemmin huomannut tai joka ei ole ehtinyt vielä edes nettiin asti.
- Ole avoin ehdotuksille! Onko esimerkiksi aivan välttämätöntä saada juuri tietyn värinen ja tietyn ikäinen pentu? Miksi? Muista kuitenkin omat resurssisi, äläkä ikinä ota kissaa säälistä.
- Kerro itsestäsi jo heti ensimmäisessä postissa mahdollisimman kattavasti. Vinkkejä voit katsoa täältä.
- Hanki kissa vain vastuullisilta toimijoilta! Älä tue pentutehtailua missään muodossa. Vastuulliselta toimijalta (niin rotu- kuin maatiaiskissojenkin kanssa) saat asianmukaisesti hoidetun kissan ja elinikäisen tuen.
Kisun kodittomia kissoja löydät täältä: klik!
PS. Kuvien kissoista tuli aikanaan useampia kyselyjä, ja kaikki elävät nyt onnellisesti itselleen juuri sopivissa kodeissa. :)
Näin ruuhkaisimman pentusesongin keskellä ajattelin kirjoitella vähän kissojen uuden kodin valinnasta. Luit varmasti oikein, kodin valinnasta. Välillä nimittäin törmää siihen ajatukseen, että kissan saamiseksi riittää pelkkä ilmoitus siitä, että ottaisin tämän ja tuon kissan. Ja kyllähän se nyt riittää, koska kyse on kodittomasta kissasta ja mikä tahansa koti on parempi kuin ensikodissa eläminen?
Ei riitä, eikä ole.
| Hipsu nauttii hännäntyvirapsuista |
Kisun kissat asuvat ihan tavallisissa kodeissa, joissa ne saavat tarvitsemansa hoidon. Eli kodin saaminen nopeasti ei ole itseisarvo - sen sijaan sopivan kodin saaminen on, vaikka siinä kestäisikin
pidempään. Sopiva koti antaa parhaat edellytykset niin kissan kuin uuden kodinkin hyvinvoinnille, ja kissan paras on Kisussa tärkeintä. Tämän periaatteen takia Kisulta esimerkiksi pennutkin muuttavat vain toisen kissan kanssa/kavereiksi, siitä lisää täällä.
Siinä missä osa kissoista joutuu odottamaan jopa vuosia ikiomaa kotiaan joillekin kissoille kotiehdokkaita on ruuhkaksi asti. Hieman kärjistettynä ilmaisten: Etenkin ihmisrakkaille, reippaille ja erikoisen näköisille kissanpennuille riittäisi ottajia, kun taas hurmaavalla persoonallisuudella varustetu "tavallisen näköinen", ehkä arkakin aikuinen lipuu silmien ohitse.
| Myyry syliluutailee |
Miten ensikoti sitten päättää, kuka saa kissan? Helpoin olisi tietysti antaa kissa ensimmäiselle kyselijälle, mutta aina se ei ole kissan edun mukaista. Ensikoti siis haastattelee ja tapaa kotiehdokkaita sekä kertoo näille lisää kissasta ja sen tarpeista. Näiden perusteella ensikoti tekee lopulta päätöksen siitä, kuka ehdokkaista on sopivin. Kysely ja tapaamisen pyytäminen ennen päätöstä ei siis ole epäluottamuslause! Kissasta on myös erittäin suotavaa itse kysellä lisää.
Väistämättäkin tulee tilanteita, joissa kissa menee ohi suun. Tiedän itsekin, että on hiton tympeää, kun kissa menee muualle. Tiedän myös sen, että hyvän kotiehdokkaan raakkaaminen tuntuu pahalta myös ensikodista. Kannattaakin pitää tiukasti mielessä, että kieltävä vastaus ei tarkoita sinun olevan huono kissakoti! Et ole vain juuri sille kissalle sopivin.
| Juustomestari vastaanottamassa rapsuja |
Loppuun vielä muutama vinkki kissan etsimiseen:
- Jos valinta ei kohdistunut sinuun, muista ensikotien verkosto! Ensikodilta voi kysyä suosituksia toisista kissoista tai pyytää välittämään tietosi muille ensikodeille. Tätä kautta voit löytää sellaisen kultakimpaleen, jota et ollut aiemmin huomannut tai joka ei ole ehtinyt vielä edes nettiin asti.
- Ole avoin ehdotuksille! Onko esimerkiksi aivan välttämätöntä saada juuri tietyn värinen ja tietyn ikäinen pentu? Miksi? Muista kuitenkin omat resurssisi, äläkä ikinä ota kissaa säälistä.
- Kerro itsestäsi jo heti ensimmäisessä postissa mahdollisimman kattavasti. Vinkkejä voit katsoa täältä.
- Hanki kissa vain vastuullisilta toimijoilta! Älä tue pentutehtailua missään muodossa. Vastuulliselta toimijalta (niin rotu- kuin maatiaiskissojenkin kanssa) saat asianmukaisesti hoidetun kissan ja elinikäisen tuen.
Kisun kodittomia kissoja löydät täältä: klik!
PS. Kuvien kissoista tuli aikanaan useampia kyselyjä, ja kaikki elävät nyt onnellisesti itselleen juuri sopivissa kodeissa. :)
maanantai 22. kesäkuuta 2015
Maukkis vaan täältä huoltopuolelta!
Kissoja tulee je menee, niin ettei ensikotivastaava tahdo pysyä mukana. Piti ihan laskea päät ja hännät, ja lopputulos oli aika huima: 10 aktiivista ensikotia omassa porukassa ja niissä majailee tällä hetkellä 30 aikuista kissaa ja 18 pentua! On siinä vipinää. Ei voi kuin hattua nostaa innokkaille hoitajille.
Ensikotivastaavan aika puolestaan kuluu hiekan ja ruuan roudaamisessa ensikoteihin, kissojen kuskaamisessa paikasta toiseen ja tällä hetkellä myös infomateriaalin valmistelussa ensikodeille kesän aikana tulevista muutoksista. Kissataksi kulkee Tampereella ja lähikunnissa taajaan, ja huomenna joukkoon pitäisi taas tulla kaksi kodinvaihtajakissaa lisää.
Onneksi kissoja lähteekin. Moni mirri on jo alkukesän aikana saanut oman kodin ja mukavat uutiset lämmittävät aina mieltä. Muutama on nytkin lähdössä, oma koti on jo valittuna ja kyytiä odotellaan. Moni perhe saa uuden kissajäsenen ja moni kissa uuden leikkikaverin. Kisun kissathan lähtevät lähes poikkeuksetta uusiin koteihin joko toisen kissan kaveriksi tai kaverin kanssa. Moni mirri ystävystyy ensikodissa toisen kissan kanssa, ja pääsy uuteen kotiin yhdessä helpottaa kotiutumista.
Misukoita tosiaan on mistä valita; pakkohan tässä on ylpeänä esitellä muutama omissa ensikodeissani majaileva kehrääjä. Sopisiko joku heistä mahdollisesti juuri sinun sohvallesi?
Tässä lekottelevat kodinvaihtajakissat Piki ja Ascha. Ihastuttava parivaljakko Tampereen Kalkusta.
Tämä leikkisä veijasi on nimeltään Late, tai Lauri Liikavarvas. Laivakissapoika kun on ollut jonossa ekana varpaita jaettaessa. Late majailee Kurussa.

Kurulaisia edustavat myös kaverukset Ruttu-Unelma ja Selma-Anelma.
Ylöjärven lippua liehuttaa ihana Siiri.
Ja Nokiaa edustaa Prinsessa Tähkäpää. Hänellä on sisko nimeltä Lumikki.
Näistä ihanista kissoista ja kaikista muistakin kodinvalloittajista löytyy lisätietoa Kisun kodin etsijöiden nettisivulta täältä: http://www.kissojensuojelu.fi/kissat/
Käyhän katsomassa, onko siellä sinun tuleva perheenjäsenesi odottamassa.
Kissoja tulee je menee, niin ettei ensikotivastaava tahdo pysyä mukana. Piti ihan laskea päät ja hännät, ja lopputulos oli aika huima: 10 aktiivista ensikotia omassa porukassa ja niissä majailee tällä hetkellä 30 aikuista kissaa ja 18 pentua! On siinä vipinää. Ei voi kuin hattua nostaa innokkaille hoitajille.
Ensikotivastaavan aika puolestaan kuluu hiekan ja ruuan roudaamisessa ensikoteihin, kissojen kuskaamisessa paikasta toiseen ja tällä hetkellä myös infomateriaalin valmistelussa ensikodeille kesän aikana tulevista muutoksista. Kissataksi kulkee Tampereella ja lähikunnissa taajaan, ja huomenna joukkoon pitäisi taas tulla kaksi kodinvaihtajakissaa lisää.
Onneksi kissoja lähteekin. Moni mirri on jo alkukesän aikana saanut oman kodin ja mukavat uutiset lämmittävät aina mieltä. Muutama on nytkin lähdössä, oma koti on jo valittuna ja kyytiä odotellaan. Moni perhe saa uuden kissajäsenen ja moni kissa uuden leikkikaverin. Kisun kissathan lähtevät lähes poikkeuksetta uusiin koteihin joko toisen kissan kaveriksi tai kaverin kanssa. Moni mirri ystävystyy ensikodissa toisen kissan kanssa, ja pääsy uuteen kotiin yhdessä helpottaa kotiutumista.
Misukoita tosiaan on mistä valita; pakkohan tässä on ylpeänä esitellä muutama omissa ensikodeissani majaileva kehrääjä. Sopisiko joku heistä mahdollisesti juuri sinun sohvallesi?
Tässä lekottelevat kodinvaihtajakissat Piki ja Ascha. Ihastuttava parivaljakko Tampereen Kalkusta.
Tämä leikkisä veijasi on nimeltään Late, tai Lauri Liikavarvas. Laivakissapoika kun on ollut jonossa ekana varpaita jaettaessa. Late majailee Kurussa.

Kurulaisia edustavat myös kaverukset Ruttu-Unelma ja Selma-Anelma.
Ylöjärven lippua liehuttaa ihana Siiri.
Ja Nokiaa edustaa Prinsessa Tähkäpää. Hänellä on sisko nimeltä Lumikki.
Näistä ihanista kissoista ja kaikista muistakin kodinvalloittajista löytyy lisätietoa Kisun kodin etsijöiden nettisivulta täältä: http://www.kissojensuojelu.fi/kissat/
Käyhän katsomassa, onko siellä sinun tuleva perheenjäsenesi odottamassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)











