tiistai 28. lokakuuta 2014

Uutena Ensikotina

Uusi ensikoti Katja kertoo ensimmäisistä hoitokissoistaan:

"Meille muuttivat ensimmäiset ensikotilaiset runsas viikko sitten ja vilinää on riittänyt! Neljä pentua, jotka oletettavasti ovat kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. Olin luvannut meidän teinille, että saa sitten keksiä pennuille nimet, joten nyt meillä sitten asuvat Zlatan, Messi, Venus ja Serena - Ei varmaan tarvitse ihmetellä, mistä nimet tulevat.

Kyllä voivat sisarukset olla erilaisia! Raidallinen poikapentu, joka näyttää aivan perinteiseltä 
maatiaiskissalta, on koko ajan ollut joukon rohkein. Tämä Zlatan ei alussakaan etsinyt mitään piilopaikkoja, vaan istui kodinhoitohuoneen pöydällä seuraamassa tapahtumia. Zlatania sai heti silitellä ja aika pian jo nostellakin. Nyt Zlatan on kuin kotonaan huushollissa; viihtyy sylissä siliteltävänä, kehrää valtavan suurella volyymilla, makoilee erityisesti isännän rinnan päällä ja viihtyy aikuisten kissojemme kanssa kiipeilytelineessä. Vaatimattoman näköinen pikku kolli, jolla on vallan valloittava persoonallisuus! Olemme aivan ihastuneita häneen ja saamme koko ajan muistuttaa itseämme siitä, että Zlatan ei voi jäädä meille, vaan ansaitsee ehdottomasti oman kodin, jossa on tarjolla turvallinen, rauhallinen syli ja oma kiipeilyteline, eikä varmasti toinen kissakaan haittaisi.

Toinen kollipoika Messi on upea oranssinpunainen pehmo. Messi on porukan isoin pentu ja tulee 
rohkeudessa toisena veljensä jälkeen. Messin ulkonäkö hurmasi jo yhden perheen, joka saattaisi olla 
kiinnostunut, mutta Messin käytöstavat vaativat vielä hiomista... Messi luimistelee vielä ihmiselle, antaa kyllä koskea, mutta saattaa yllättäen napata hampailla kiinni sormesta (Septidinin ja laastarin kulutus on ollut meillä kasvussa) Eilen Messi pääsi ensimmäistä kertaa pois kodinhoitohuoneesta ja teinin huoneeseen, jossa istui sylissäni pitkän tovin ja antoi silitellä. Sitten Messi parkkeerasi itsensä nurkkaan, josta ei enää suosiolla tullutkaan pois, joten kesyttelemistä ja luottamusta ihmiseen tämä punainen pehmo vielä kaipaa, mutta taitaa hänestäkin tulla ihan kunnon kissakaveri.


Kuvassa porukka itselleen tyypillisenä: Pojat uteliaina ja tytöt piilossa
Porukan tytöt Venus ja Serena ovat myös ne villit ja arat pennut. He vaativat vielä pitkään aikaa ja 
kärsivällisyyttä tullakseen kivoiksi kissakavereiksi. Siskokset viihtyvät toistensa kainalossa ja onkin 
varmaan parasta, että pääsevät jossakin kohtaa myös yhteiseen kotiin. Tytöt ovat aivan identtiset, mustat kaunottaret, joilla molemmilla on samanlainen valkoinen tähti kaulan alla. Tyttöjen turkit ovat aavistuksen pidemmät kuin pojilla, jotka ennestään lisäävät näiden kauneutta. Venusta näkee enemmin, Serena pysyy visusti hyllyn päällä piilossa. Laitoin madotuksen yhteydessä pienen täplän kimaltavaa kynsilakkaa Venuksen otsaan, jotta ylipäätään tiedämme kumpi neito on kumpi. Venuksen vieressä saa istua ja pyyhkeen turvissa olevaa Venusta saa myös vähän silittää, mutta kova tämä neiti on vielä ”kiroilemaan”, kun näkee ihmisen. Serena myös ”kiroilee” ja varoittaa jo kaukaa, että äläpäs tule minua silittelemään! Vaan onpa silti saatu pari kosketusta hänenkin kanssaan vaihdettua. Nämä mustat neitoset ovat sitten se tämän porukan haaste.

Moni on ihmetellyt, jopa vähän halveksivaan sävyyn, että miten ”viitsitte” tuollaiseen ryhtyä? Vaan me viitsimme. Meillä on itsellämme kaksi aivan ihanaa Kisun kautta aikuisina tullutta rescue-kissaa, joten me tiedämme, millaisia aarteita näistä saattaa löytyä! On ollut hauskaa seurata näitä pentusia ja tulee taatusti vielä paljon hauskoja hetkiä, jos on niitä haasteitakin. Ja sitten on se auttamisen ilo, voi tarjota ainakin muutamalle kisulille hyvän alun kissanarvoiseen elämään, joka ehkä muuten olisi jäänyt saamatta."

Katjan Kangasalla majailevien kissojen ilmoitukset löytyy täältä

maanantai 27. lokakuuta 2014

Kalenterinartut kissojen puolesta – hyväntekeväisyyttä riisumatta!

Milla-Marian roller derby-harrastuksessa Zeldaa kiehtoo eniten treenikassi
sisältöineen ja sen tarjoamat väijymisleikkimahdollisuudet.
Kuva Piia Niemi

Viime vuoden kalenterissa Kisu ry:n kollit pääsivät paistattelemaan valokeilassa. Vuodelle 2015 haluttiin jotain uutta, ja niin syntyi Elämäni narttuna. Kalenteri pyrkii edistämään naaraskissojen sterilointia.

Kalenterin nimikin kertoo, että tällä kertaa on luvassa kauniita kissoja komeiden kollien sijaan. Petra Viitaniemen, Milla Kouhian ja Helena Pahaojan kuvissa nähdään narttuparien arkea, harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita.

Burleskitähti Olivia Rougen työ on totuttanut Amalian ja Elviiran ympäri
asuntoa ajelehtiviin matkalaukkuihin, glitteriin, höyheniin ja Swarovskin kristalleihin.
Kuva Petra Viitaniemi 

Elämäni narttuna –kalenterin periaatteet ovat samat kuin Kisu ry:n aiemman kollikalenterinkin: hyväntekeväisyyttä tehdään riisuutumatta, ja kalenterin tuotto käytetään lyhentämättömänä hädänalaisten kissojen auttamiseen. Kalenterista löytyvät perinteiset juhlapäivät ja –pyhät sekä nimipäivät.

Peruskärttyisän luonteenlaadun lisäksi Jenniä ja Maisaa yhdistää palava rakkaus herkkuihin.
Kuva Petra Viitaniemi
Kalenteri on jälleen toteutettu täysin vapaaehtoisvoimin. Mukaan saatiin kampaaja, meikkaaja ja muita yhteistyökumppaneita sekä tietenkin toistakymmentä kuvattavaa narttuparia. Joukkoon mahtuu Kisu ry:n aktiivien lisäksi muuan muassa kansainvälinen burleskitähti Olivia Rouge ja Tampereelle piakkoin avattavan Suomen ensimmäisen kissakahvilan omistaja Tiina Aaltonen.

Elämäni narttuna -kalenteri julkistetaan Kissakahvila Purnauskiksen avajaisissa 31. lokakuuta 2014.

***

Kaikkien superjulkkisten lisäksi tämän vuoden kalenterissa ovat mukana blogin puolelta tutut Jenni, Elina ja Terhi. Laitoimmekin mukaan Jennin kuvan, jota lehdistö ei saanut - ihan vain teitä ihania lukijoita varten!

Elinan ja Puran joulukuuhun kuuluu rutkasti yhteistä aikaa ja leipomuksia.
Kuva Petra Viitaniemi

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Pirjon kissalan elämää

Nyt pääsette lukemaan kuulumisia Pirjon ensikodista. Pirjo toimii ensikotina olon lisäksi hädänalaisten kissojen talteenottajana ja yhtenä ensikotivastaavista, joten Pirjolla on merkittävä rooli yhdistyksessämme!

Jeppe

"Täällä ensikodissa on vilinää ja vilskettä. Mutta myös piilottelevia karvatassuja ja murisevia naamoja.
15 pentua joista vain neljä on täysin kesyjä ja 7 melkein täysin villiä, vielä. Villeimmät tulivat vasta noin vuorokausi sitten ja niistä ei näy kun kuononpää tai vilaus ruokakupilla. Sähinää ja murinaa kuuluu heti jos liian lähelle tuppaa sormiaan.
Jelena

Jilli

Mutta positiivista on kun eräskin karvapallo tuli lähes suoraan ulkoa ja oli heti kuin kotonaan. Jeppe poika on vasta noin kuusiviikkoinen, mutta ymmärtää jo että ihmiset haluaa auttaa eikä kiusata. Jeppe kulki häntä täristen ihmisen luota toisen tykö ja rapsutella voi mistä vaan niin että poika kehrää ja nostaa leukaa. Rapsuta tuoltakin, jooko? No, tottakai rapsutan. Ja kutitan ja vellaan. Jeppe tykkää. Jeppe kun on niin nuori, se ei ole oikeata kesää vielä edes nähnyt, kylmää maailmaa vain. 


Jeppe
Kaikki kolme pentua jotka ovat olleet koko pienen elämänsä ulkona ja kylmässä saavat nyt nauttia lämmöstä mielin määrin. Ja kyllä ne nauttivatkin. Aina joku tai kaikki kellivät lattialla kyljellään tai selällään ja hapuilevat unisesti leluja kainaloonsa. Sydäntä lämmittävää katsella.

Tänään nosti Jepen talon vanhimman kissan Voten eteen ja sanoin, katso pikkuhiiri! Vote haisteli pojan joka paikasta ja kulki pennun perässä kuristen ja jutellen. Jeppe se sanoi vaan "Hei, kukas sinä olet, moikka!" ja meni menojaan tutkimaan keittiön uusia hajuja. Sitten tulivat talon nuori isäntä Dante ja toinen tytöistä katsomaan kummajaisia. Jeppe pyöri ympyrää ja karvatkin vähän nousivat selästä pystyyn, mutta pakoon se ei mennyt, peruutteli ja meni vuoroin eteenpäin ja pyöri ja pyöri. Hassu poika.

Jokke, tai saattaa olla Juttakin, on pikkupennuista isoin ja arin. Nimi on vielä ongelma, hännän alle kun ei millään näe. Eilen makasin kylppärin lattialla ja leikin pentujen kanssa, Yritin samalla päästä  katsomaan mitä ne ovat miehiään tai naisiaan. Vaikeaa kun karvoja on juuri niin paljon tiellä, ettei asiaa pysty varmistamaan. Jokella on häntä vain lyhyt pätkä. Olisikohan katkennut ihan pienenä tai jostain syystä saanut vain osan häntäparkaa takamukseensa. Tyytyväiseltä kuitenkin näyttää ja leikkikin alkaa jo maittaa. Leikkiminen on myös uutta pennuille, koska ulkona ei ole leluja, vain käpyjä ja risuja sekä heinää jossa melskata. Jos tarkenee.
Jamina

Jokke

Kaisa
Näin alkaa uusi jakso pentujen elämässä. Ensikoti koettaa saada hyvän kontaktin heti alkuun, ettei kissa luule että se joutuisi takaisin ulos tai muuten huonoon paikkaan. Arkuus kyllä vielä karisee, toisilta heti toisilta myöhemmin.

Onneksi ELÄMÄ JATKUU näillä pennuilla."

Pirjon Orivedellä majailevien kissojen ilmoitukset löytyy täältä

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Tapahtuipa Narttukalenterin kuvauksissa

Niin mitä siellä tapahtui? Ja kuka erehtyi kysymään kissoilta??

Pikku karvadiivoilla on tietysti oikeus mielipiteisiin, myös teräviin sellaisiin. Ja tokihan me annamme niille suunvuoron, vaikka sitten maukuisivat ihan sivu suunsa. Päätelkää itse, oliko meillä hauskaa. Ja koittakaa näiden kuvien ja kommenttien perusteella arvata, millainen kalenteri on tulossa painosta ensi viikon perjantaina. Me tiedämme jo, ja olemme siitä aika ylpeitä!

tiistai 21. lokakuuta 2014

Miukkis eläinlääkärissä

20.10 maanantaina koitti Miukkikselle se päivä, jota kaikki kissat kammoavat: eläinlääkärikäynti. Eikä mikä tahansa pikkuvisiitti vaan sterilointi.

Miukkis vielä pahaa aavstamattomana Rouskun kanssa päikkäreillä.
Edellisenä iltana punoimme sotasuunnitelman seuraavalle aamulle, miten ihmeessä saisin tämän edelleen hitusen aran kissan yksin kantokoppaan. Aamulla pienen rallin jälkeen kissa oli eristetty vapaista ruokailijoista omaan huoneeseen, johon se aamupäivän aikana sai kavereita vierailulle lievittämään eristystuskaa. Nälkä taisi tosin haitata eristystä enemmän.

Tuntia ennen h-hetkeä aloitin projektin Miukkis koppaan. Kymmenen minuutin, muutaman epätoivoisen hetken ja ison sähinän jälkeen pikkukatti oli kunnialla kantokopassa. Harjanvarsi osoittautui jälleen sopivaksi ohjausvälineeksi ja kissa päätyi koppaan ilman kontaktia. Tyyppi joutui sitten makoilemaan pienessä yksiössään hieman pidemmän tovin, mutta toisaalta suorittihan se kunnialla parin tunnin ajomatkan ensikotiinsa eli pikkujuttu Miukkikselle siis. Miukkis tosin muistutti mistä nimensä on alun perin saanut: kova miukuna kävi kopassa.
Ensin paettiin puuhun Rinkelin turvaan..

...hetken päästä oltiinkin jo kopassa.

Kahdeltatoista saavuimme Raision kaupungineläinlääkärille, jonka olemme todenneet kohtuuhintaiseksi ja ennen kaikkea hyväksi paikaksi varsinkin tällaisissa perustoimenpiteissä. Vähän aina jännittää miten hoidokit eläinlääkärissä käyttäytyvät, varsinkin nämä aremmat. Miukkiskaan ei ole aggressiivinen hirmuisesta sähinästä huolimatta, mutta vieras paikka outoine ihmisineen ja hajuineen voi tehdä tepposia kiltillekin kissalle. Varmuuden vuoksi kissa pääsi pakkohäkkiin ja jäi sinne odottelemaan operaatiota.

Toipuminen peittojen päällä ei kiinnostanut, oltiin vähän kiukkuisia.
Muutaman tunnin päästä kissaa hakiessa seurasikin pienoinen yllätys: sterilisaatio oli vaihtunut sukupuolenvaihdosleikkaukseksi! Hain siis takaisin kollikissan :D Tässä nähdään, ettei arkojen kissojen sukupuolen tarkistaminen ole aina kokeneillekaan helppoa ja kun ensikoti vie kissan lääkäriin, voi seurata yllätyksiä :) Parempi tietysti näin päin: operaatio oli kissalle helpompi (ja edullisempi) ja kaikki osapuolet pääsevät helpommalla toipuvan kissan kanssa kun ei tarvitse pitää esim. kauluria. Miukkis olikin jo illalla oma menevä itsensä!


Onneksemme myös Miukkista valmiina odottava uusi koti tuli pienen pohdinnan jälkeen siihen tulokseen, ettei sukupuoli ole oleellinen asia vaan Miukkis pääsee edelleen 2.11 omaan kotiin tutustumaan uuteen kissakaveriinsa Lilliin!

Loppu hyvin, kaikki hyvin!

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Arvonnan voittajat!

Onnettaren suosikit arvonnassa olivat tällä kertaa:

Henry, Kattivaara ja Krissu! Onnea!

Seurailkaahan sähköpostejanne :)


Ensi viikolla on tiedossa ainakin Miukkiksen kuulumisia sterilointi-reissulta eli pysykää kuulolla!




keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Kiitos tykkääjille!

Toissa viikkoinen kriisipäivityksemme kissatulvasta ja ensikotien puutteesta sai teidät runsain joukoin liikkeelle, kiitos siitä! Päivitys poiki useamman uuden ensikodin eri puolilta Suomea sekä monta uutta kissanottajaa, jotka jäivät katselemaan sopivaa karvapalleroa omaan perheeseensä. Loppujen lopuksi päivitys tavoitti yli 18 000 ihmistä!

Kiitoksena aktiivisuudestanne ja avustanne haluammekin laittaa pystyyn pienen arvonnan!

Palkintoja arvomme kolme (3) kappaletta ja ne sisältävät:

Kisu- heijastimen pimeneviin iltoihin...

...sekä boxillisen PrimaCat tuotteita!

Arvontaan voit osallistua jättämällä kommentin kommenttikenttään. Kerro vaikka postaustoiveita tai muita terveisiä kirjoittajille. Toisen arvan saat liittymällä blogin lukijaksi tai tykkäämällä Elämää Kisun ensikodista Facebookissa.

Kerrothan kommentissasi osallistutko yhdellä vai kahdella arvalla. Laita mukaan myös toimiva sähköpostiosoite, anonyymit mielellään myös nimimerkki. Osallistumisaikaa on sunnuntaihin 19.10 klo 12 asti.

Onnea arvontaan ja muistakaahan: ensikoteja meillä ei ole koskaan liikaa, joten Kisua saa jatkossakin mainostaa ahkerasti! Ja hei, huomasittehan myös Tapahtumakatin esittelyn aiemmin päivällä!

Boxien laatu on tarkastettu asiantuntijan toimesta!