Hermina sai uuden kodin

Herminaa kävi keskiviikkona katsomassa oikein mukava nuori nainen ja Hermina antoi naisen silittää ja söi nameja hänen kädestään eli hyvin synkkasi heillä. Lauantaina sitten nainen sekä avokkinsa noutivat Herminan kotinsa hengettäreksi. Mukaansa Hermina sai oman harjansa, sulkalelunsa, pötikän tuttua Bozita-ruokaa ja äänettömän pikku pallon.

Luovaria täytettäessä kerroin kauhutarinaa mitä voi käydä, jos ei vuosittain uusittava kissaflunssarokote ole voimassa: tuttavani kissa sai kissaflunssan, sen jälkitautina pahan korvatulehduksen, molemmat tärykalvot puhki, kissa meinasi kuolla ja piiloutui kirjahyllyn sokkeliin ja kun se vihdoin löydettiin ja vietiin lääkäriin oli lasku 600€. Onneksi se kissa toipui hyvin ja on nyt taas oma iloinen itsensä.

Vikilii viettää paljon aikaa ensikoti-isännän Kisukisu Niilon kanssa, ne loikoilevat lähekkäin sängyllä, juoksevat ja painivat ja ovat oikein hyvissä väleissä keskenään. Toinen ensikodin isännistä eli Panu ei paljoa enskareista piittaa ja sitä koulutan nyt nameilla raapimapuun käyttöön: aina kun raapii oikeaan paikkaan saa namin ja myös puun ylätasolle menemiseen kannustan Panua ja Niiloa nameilla. Vikilii saa kolme muikkua päivässä silkan söpöytensä vuoksi ja kaikille kissoille annan nameja joka ilta aina samassa paikassa niin ne tulevat esiin ja namille esim luovutustilanteessa kuten Hermina tänään teki.