Mörri pääsi vihdoin lähtemään

Tämän viikon aikana Mörrin ja oman kisukisuni Vikiliin välit tulehtuivat todella pahasti ja Vikilii hyökki karvat pörhössä ja aivan tosissaan Mörrin kimppuun useita kertoja päivässä. Vikilii ilmeisesti oli Mörrin murinoista ja sähinöistä päätellyt, että se on jokin oikeasti vaarallinen otus ja että Vikiliin velvollisuus on suojella muuta laumaa Mörriltä. Odotin siirtoa toiseen, kissattomaan ensikotiin ja laskin päiviä lauantaihin - ja sitten Mörrin muutto yllättäen peruuntui!

Olin aivan kauhuissani, että kohta täällä jommalta kummalta kissalta on silmä puhki ja olin jo järjestelemässä Vikiliille viikon rauhoittumislomaa ystäväni luona, mutta sitten Kissankulman ensikoti onneksi tuli hätiin ja lupasi hakea Mörrin sinne odottelemaan kissatonta ensikotia. Kissankulma on isompi ensikoti Hämeenkyrössä ja se on vastaanottokoti eli sinne emot ja pennut ja muutkin kissat tulevat ensimmäiseksi kun ne on loukutettu ulkoa populaatioista. Kissoja siellä taitaa olla tällä hetkellä parikymmentä ja pentuja aivan tuhottomasti.

Kissankulman Pia ja Jari tulivat lauantai-iltana ja asiantuntevasti ja vuosien kokemuksella ottivat kiinni Mörrin, joka säntäili edestakaisin askartelupöydän nurkan sokkeloissa, minun tehtäväkseni jäi lähinnä siirrellä tavaroita pois tieltä. Koppaan jouduttuaan Mörri rauhoittui, sillä se oli sille tuttu paikka, jossa se oli useita kertoja käynyt syömässä muroleikkimuroja. Mörri vietiin Kissankulmaan ja siellä sitä odotti sievä oma huone, jossa se saa olla ilman pelottavia muita kissoja. Huoneessa on useita kiipeilypuita ja monta pehmeää petiä ja siellä Mörrillä on hyvä olla. Kun Mörri saa elää rauhassa ja ilman pelkoa siitä varmasti kehkeytyy se ihana ja mukava kissa, joka se jo sisimmässään on!

Nurkkamörri

Mörri on edelleen nurkassa askartelupöydän takana, sillä on siellä oma hiekkalaatikko ja ruoka- ja vesikupit ovat pöydän jalkatilassa. Vikilii on rauhoittunut jonkin verran, mutta pitää edelleen Mörrin nurkassa, vaikka se mielellään tutkisi asuntoa laajemmaltikin. Jokailtaiseen muroleikkiin Mörri saa osallistua, heitän sille kourallisen kuivanappuloita jalkatilaan ja se tulee heti niitä rouskuttelemaan. Myös namipurkin rapinan Mörri tunnistaa ja tulee pöydän takaa kurkkimaan. Jos Mörrille löydettäisiin kissaton ensikoti se varmasti edistyisi nopeasti.

EDIT: Mörrille on nyt löytynyt kissaton ensikoti ja se pääsee muuttamaan ehkä ensi viikonloppuna.

Nurkkamörkö

Toinen enskarini Mörri on edelleen nurkassaan ja nyt oma kisukisuni Vikilii on saanut päähänsä, että se on turvallisuusuhka, joka pitää ajaa takaisin nurkkaan heti, jos se uskaltaa poistua sieltä. Ikkunalaudalla nurkan yläpuolella Mörri saa olla, mutta jos se rohkenee liikkua muualle Vikilii säntää paikalle häntä pikkuisena pulloharjana ja jahtaa sen nurkkaan. Eihän tämmöinen jatkuvassa pelossa eläminen ja pienessä nurkassa kököttäminen ole Mörrille hyväksi, joten sille etsitään toista ensikotia, jossa se saisi olla ainoa kissa. Kesällä kaikki ensikodit ovat kuitenkin täynnä ulkoa tulleita emoja ja pentuja, joten Mörrin siirto ei tapahdu välittömästi.

Rouva Tikru on suhtautunut kaikkeen tähän hyvin rauhallisesti ja salakäytävässä makoillen. Silloin tällöin se tulee tyynypinon päälle ja seuraksi kelpaa vaikkapa Vikilii.

Mörri saapui ensikotiin

Jo useamman viikon olen miettinyt, että mahtuisiko ensikotiini toinenkin enskari ja sitten tiistaina klo 17 tein päätökseni ja laitoin ensikotivastaavalleni viestin, että voisin ottaa toisen  ensikotikissan. Hitaudesta ei ainakaan voi Kisu ry:n toimijoita syyttää: jo klo 20 pöytäni alla oli tälläinen Mörri.

Mörri on loukutettu kesän alussa ulkosalta ja sen seurassa oli silloin 2 tyttökissaa ja useita pentuja, joiden isä Mörri ilmeisesti on. Tytöt ja pennut ovat muissa ensikodeissa ja Mörri oli vaihtamassa ensikotia, sillä edellisessä paikassa muut kissat eivät hyväksyneet Mörriä ja pomottivat sitä liikaa.

Mörri on ihmisarka ja se on majoittunut askartelupöydän taakse nurkkaan. Tarjoilen sille sinne ruokaa matolääkkeellä terästettynä ja nurkan varauloskäynnin viereen laitoin kissanhiekkaa vatiin, siinä Mörri tohtii käydä silloin kun minä ja Niilo nukumme.

Niiloa Mörri vielä pelkää ja se murisee ja sähisee kun Niilo käy sitä kurkkimassa, mutta uskoisin, että Niilon ystävällinen ja kissasosiaalinen luonne piankin vie voiton Mörrin epäluulosta. Muut kissat ovat myös käyneet Mörriä tutkimassa ja niille se ei ole sähissyt. Rouva Tikru on varmuuden vuoksi pesiytynyt ompelupöydän alle salakäytävään, varmaan sitä vähän arveluttaa Mörrin käytös.