keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Apua, kissallani on akne!

Akne, tuo ihana ihon vitsaus. Viattomista mustapäistä kehittyy tulehtuneita paisepaakkuja, joista voi olla hankala päästä eroon. 
Monelle tulee yllätyksenä, että myös kissoille voi iskeä akne, jonka alkuvaihe on mutulla sanottuna yllättävän yleistä. Jos aknetulehdus pääsee etenemään, se on viheliäinen hoidettava kissoilla. Ja Hipsulla se pääsi.



Yäääk, Hipsun akneleuka!

Akneen ei ole yhtä selvää syytä, vaan se voi johtua melkein mistä vaan. Ruokavaliosta, muovikipoista tai muusta muovin aiheuttamasta ärsytyksestä, hormonitoiminnasta, stressistä..

Aknen ensimerkkejä on leukaan ilmestyvä musta röhnä, joka näyttää olevan kiinni karvan tyvessä, osalla kissoista myös leuan karvoitus voi harventua. Yleinen oire on myös leuan kutina, jota kannattaa koittaa lievittää, sillä ihon rikkoutuminen voi pamauttaa tulehduksen päälle.

Jos bongaat kissallasi jotain akneen viittaavaa oiretta, tartu toimeen heti! Useimmiten ajoissa aloitettu kotihoito auttaa.
Osta pehmeä hammasharja, mietoa desinfiointiainetta ja rapsuttele desinfioidulla hammasharjalla hellävaroen kissan leukaa 1-2 kertaa päivässä. Varmista, että kissasi ruokakipot ovat puhtaat.

Kannattaa myös miettiä onko käytössä muovikippoja (muovi voi ärsyttää leuan ihoa), onko kissalla stressiä tai onko ruokavaliossa jotain korjattavaa. Tulehduksen aiheuttava ruoka voi hyvinkin olla ollut käytössä jo pidempään ilman ongelmia, eikä se ole välttämättä edes huonolaatuista. Meilläkin oltiin syöty ainakin puoli vuotta samaa sapuskaa ennen aknea.

Sportti-Hipsu kesällä 2014


Meillä kuitenkaan putsailu ei auttanut, vaan Hipsun leuka tulehtui pahasti. Kävi siis tie Hervannan eläinlääkäreille, jossa Hipsun vakilääkäri Jussi totesi tulehdusen olevan syvällä, antoi kortisonipiikin, ettei Hipsis repisi leukaansa auki ja pahentaisi tilannetta, 3 viikon antibioottikuurin ja kortisonivoidetta. Tukihoidoksi tuli vielä kehotus vähentää raksuja ja lisätä mukaan reilusti raakaa.

Siitä lähtien meillä raksut on olleet harvinaista herkkua. Tällä on ollut muitakin positiivisia vaikutuksia: kissojen turkit ovat parantuneet ja vähän ihannepainon yli pulskistuneet ovat nykyisin solakoita missejä. Myös raakaruokaa lisättiin, ja kissat saivat tottua siihenkin. Täysipäiväiseen raakaruokintaan en ole lähtenyt vitamiinilisien tarpeen takia (jos laskenkin väärin!).

Mutta takaisin aiheeseen! Kortisonivoiteen käyttö jäi meillä pariin kertaan, koska Hipsu inhosi sen laittoa ja pesi sen aina heti pois. Alkuun antibiootit paransivat tilannetta selvästi, mutta viimeisellä viikolla..... UUSI PATTI! Puhelin kouraan, linjoja Herwoodiin ja puhelinresepti toiseen 3 viikon kuuriin.

Nätti pahkuraton leuka!


Kuuri auttoi, mutta yksi patti oli ja pysyi sitkeästi. Muutama päivä ennen toisenkin kuurin loppua otin taas linjoja Hervantaan, josta jälleen kerran auliisti neuvottiin. Kehotettiin odottamaan viikko kuurin jälkeen, josko elimistö olisi saanut antibiooteista tarpeeksi boostia hävittääkseen loputkin tulehduksesta omin voimin. Jos ei, niin pitäisi puhkaista yksi pahkura, tutkia sisältö tarkemmin ja ottaa järeät täsmäaseet käyttöön.
Onneksi kuitenkin patti katosi omia aikojaan. Onneksi, sillä Hipsu oli noin puolta vuotta aiemmin ollut myös useammilla lääkekuureilla ja vakavasti sairaana.

Nyt vuotta myöhemmin muistona on enää pienet karvattomat arvet Pipsin leuassa. Toivottavasti akne pysyy poissa jatkossakin!

Onko teidän kissoillanne ollut aknea? Pääsittekö pelkillä mustapäillä vai leimahtiko täysi tulehdus?

Huom! EN ole eläinlääkäri, enkä muutenkaan hoitoalan ammattilainen. Kirjoitus on vain oma kokemukseni & näkemykseni asiasta! 

5 kommenttia:

  1. Harvinaista ja mahtavaa, että ell suosittelee raakaa tukihoidoksi! :) Vitskujen ja kivennäisten laskeminen ei ole vaikeaa, joten jos halua löytyy niin suosittelen lämpimästi kokonaan raakaan siirtymistä. :3

    Meillä Noralla on mustapäitä, vaikkei edes vesi tule muovikiposta ja ruokalautaset menee pesuun kerran päivässä. Kokeilen nyt sitä, että huuhdon lautasen aina ruokailun jälkeenkin, sillä uskon syyn olevan siinä. Noralla on ollut aknea jo pitkän aikaa, muttei onneksi koskaan ole edennyt mustapäitä pidemmälle. :) Kuulostaa tosi inhalta tuo tulehdusvaihe eikä varmasti ole kivaa kellekään. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Jussi on huippu!
      Raaka ei maistu kovin monipuolisesti noille, ja oman haasteensa tuo tietty hoitokissat. Mutta ehkä me vielä joskus päästään kokoraakikseen! Nyt oon erittäin tyytyväinen siitä, että noi pyllynaamat on syöneet kuppinsa tyhjäksi käytännössä samantien, vaikkei ole hoitokissoja kirittämässä. Aiemmin sai pistää aina pois nirsoilun takia :/ Ollaan jopa niin hyvin edistytty, ettei nää neljään pekkaan imuroineet kertalaakista alle desiä muroja, kun edellisen hoitiksen (joka oli niillekin allerginen) lähdön kunniaksi annoin. :D

      Maisalla näyttäis olevan taas mustapäitä, mutten ihmettelekään, kun se nuoleskelee kamalasti muovipusseja. Joita se tottakai löytää _aina_ jostain, vaikka kuvittelee pistäneensä kaikki jemmaan. Onneksi ei ole kuitenkaan edennyt sen pidemmälle! Kirpulla mustapäät häippäs samoihin aikoihin, kun jätettiin murot minimiin.

      Poista
  2. Minun Miri kissalla tuli viime kesänä mökillä ollessa märkivä ja tulehtunut patti leukaan. Putsailin sitä betadinella ja sivelin basibactia päälle, mutta patti tuntui vaan leviävän entisestään. No mökillä kun oltiin, ja vielä saaressa, niin lekuriin lähtö ei ollut ihan niin helppoa. Ja oli vielä lomakausi pikkukaupungissa jossa ainoastaan yksi lekuri. Kokeilin sitten omaa luonnonreseptiä. Olen nimittäin ollut jo kauan kiinnostunut kaikesta luonnonlääkinnästä. Keräsin koivulehtiä ja pilkoin ne mahdollisimman pieneksi mujuksi. Sen jälkeen vielä huhmareella survoin mujun kunnes jäljellä oli vihreää töhnää. Sekoitin töhnään vielä kookosöljyä ja tuloksena oli vaaleanvihreä tahna. Sivelin tahnaa yhden kerran(!) Mirin leukaan ja tadaa, tulehtuma lähti välittömästi parantumaan. :) Muutaman päivän kuluttua jäljellä oli enää kuivunut rupi joka parani sitten itsekseen pois. En nyt tällä halua sanoa etteikö lääkärissä kannattaisi käydä, ja että etteikö lekurilla saaduista kuureista ja hoidoista olisi apua. Vaan että jos on tilanne jossa kotihoitokeinot meinaa loppua niin kannattaa vielä muistaa se luonnonlääkintä, silläkin voi joskus onnistua. ;)

    VastaaPoista
  3. mun Wylppis ( Wylde melkein 7 v kastraatti) on juurikin kehitellyt itselleen toisen nuoruuden. Kolmisen viikkoa on jo taisteltu yksittäisten leukapattien kanssa. Kun yksi parantuu, toinen puhkeaa kukkaan. Ja lievästi sanottuna Wylde on erittäin hoitovastenmielinen otus, vaikka muuten saisin sen vaikka sitoa solmuun. Jos ei kohta mene ohi nii nlääkäriin käypi tiemme

    VastaaPoista
  4. Meidän British shorthair 14v poika on ajoittain saanut muutamia patteja mutta nyt tuntuu että hommaa karkaa silmän yläpuolelle, leuan alle ja sieraimen viereen. Muovia ei ole missään muodossa heillä käytössä. Nyt laitetaan ruokavalio raakapuolelle ja otetaan raksut pois hetkeksi.

    VastaaPoista