Viljami edistyy pikkuhiljaa

Viljami on jo pikkuisen rohkaistunut ja keksinyt, että ikkunalaudallakin voi oleilla suojaisasti ja jopa pysyä siinä, vaikka ohitan sen metrin päästä tupakalle mennessäni.

Eilen Viljamilla oli jo kova nälkä kun annoin ruuan askartelupöydän jalkatilaan ja se uskalsi tulla heti syömään, vaikka join kahvia parin metrin päässä vieraan kanssa.

Oma kissani Niilo on jo useamman kerran hakenut Viljamia leikkiin, mutta vielä arkalaisen rohkeus ei riitä ralliin lähtemiseen.

Viljami nurkassaan

Eteisen nurkasta Viljami on nyt muuttanut ihan oikeaan enskarinurkkaan askarteluromujen taakse ja kuvankin sain räpsäistyä. Kännykkäkamera vähän vääristää perspektiiviä ja todellisuudessa nurkassa on tilaa esim nukkua mukavassa asennossa.

Viljami on jo rohkaistunutkin pikkaisen: se kurkkii minua nurkan varauloskäynnin yli ja tietää, että se ehtii käydä laatikolla sillä aikaa kun minä olen tupakalla. Eilen Viljami oli kovin urhea ja lähti liikkeelle, vaikka olin hereillä, ensin se kävi eteisen hiekkalaatikolla ja sitten varsinaisella ruokapaikalla syömässä vähän, vaikka nurkassakin on tarjolla ruokaa. Oma kissani Niilo kurnutteli Viljamille ja yritti kovasti tehdä tuttavuutta, mutta Viljami ei kai oikein ymmärtänyt mistä oli kyse ja palasi nurkkaansa.

Viljami on soma kissa ja jotenkin minulla on tunne, että kesyynnyttyään siitä tulee herttainen ja rauhallinen kisu, joka tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa. Täällä ei ole ollut mitään hämminkiä Viljamin ja omien kissojen kesken, yhtään sähähdystä en ole kuullut!

Arkalainen Viljami

Ensikotiini saapui tiistaina kesyteltäväksi Viljami, noin kolmevuotias leikattu kollipoika, joka on hyvin arka ja kuulemma saattaa sähistä ihmiselle ja räppäistäkin. Ensimmäiset kolme tuntia Viljami vietti "pää pensaassa" ja uskalsi siirtyä nurkkaan vasta kun olin nukkumassa.

Parin päivän päästä Viljami muutti eteisen nurkkaan pitkien talvitakkien taakse ja olen nyt tarjoillut sinne ruuatkin. Laatikolla Viljami käy kun nukun joko yöunia tai päikkäreitä. Omien kissojen kanssa ei ole ollut mitään sähinöitä tai murinoita ja ne ilmeisesti hyväksyvät uuden enskarin. Olen ajatellut, että Viljami saa nyt muutaman päivän olla ihan rauhassa nurkassaan, mutta keskiviikkona on vihdoin aika laittaa talvitakit pois, joten arkalainen etsiköön uuden piilon. Tietenkin toivon, että se muuttaisi oikeaan arkalaisnurkkaan, mutta saas nähdä mikä on tämän kissan logiikka!

Kuulumisia kodeista

Vielä ei ensikodissani ole uutta enskaria, mutta olen saanut kuulumisia ikiomista kodeista. Kirki on kotiutunut oikein hyvin, antaa omien ihmistensä silittää ja puskee ja kehrää. Jessi-kissa vielä vähän arastelee Kirkiä, mutta varmaan se pian tottuu eläväiseen uuteen kaveriinsa.

Rouva Tikru ja Hiili-kissa ovat nykyään parhaat ystävät ja viettävät paljon aikaa olohuoneen tuolilla yhdessä.

Kirki lähti ikiomaan kotiinsa!

Kirki lähti äsken ikiomaan loppuelämän kotiinsa. Koppaan laittaminen sujui vaivatta, sillä minulla on kopat aina rivissä kirjahyllyn edessä ja ne ovat suosittuja päikkäripaikkoja ja siksi kissoille tuttuja ja turvallisia. Nameilla toki houkuttelin ja kun Kirki rouskutteli namiaan kopassa laitoin vain luukun kiinni sen takana.

Kirkin papereita täytellessäni huomasin, että sehän täyttää tänään vuoden ja sai siis synttärinään parhaan mahdollisen lahjan: oman kodin!

Kirki saa kodin!

Kirkiä kävi tänään katsomassa oikein mukava perhe ja Kirki saa ikioman kotinsa heidän luotaan. Kotona uutta kissakaveria odottaa Jessi, joka on kolmivuotias tyttökissa. Yleensä aikuinen naaraskissa ja leikattu kollipoika tulevat keskenään toimeen varsin hyvin, joten kivaa kaveruutta niille arvelen.

Luovutus on sovittu viikonlopulle eli vielä viikon saan pitää luonani ihanaa Kirkiä, joka on hoksannut, että vaahtomuovipallon voi suussaan kantaa käden luo ja siitä pallo taas heitetään.

Kirki on kotiutunut ensikotiin

Tällä viikolla Kirki on solahtanut osaksi pikku laumaani ja se tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa. Kirki ja Niilo ovat pikkuisen juosseet jo iltarallia hyvässä leikkihengessä ja esim ruokakupeilla ja nameja syödessä Kirki on tervetullut muiden kissojen seuraan. Sängyllä se voi oleilla, vaikka pikkuemäntä Vikilii olisi siinä myös ja kaikki kissojen päikkäripaikat se on jo testannut. Varsinkin pahvilaatikosta oli paljon iloa!

Kirki on kova poika juttelemaan ja se kurnuttelee todella paljon. Silityksiä ja rapsutuksia se tulee itse hakemaan ja ihan hyvin sen voi nostaa syliinkin, tosin siinä se tylsistyy pian ja kiepahtaa pois.

Kirkiä tullaankin katsomaan vasta ensi viikolla koska katsojat ovat nyt mahataudissa. Toivottavasti soma poika saa kodin!