Pentumainen energia valtasi talon!

Sunnuntaina saapuivat jälleen uudet asukkaat ensikotiimme, tällä kertaa toinen kisuista olikin jo vanha tuttu. Frida lähti meiltä syksyllä luovutusikäisenä pentuna, mutta tuli nyt etsimään saman ikäisen kaverinsa Milan kanssa uutta kotia omistajan pahan allergian vuoksi. Mila ja Frida etsivät nyt kuitenkin eri koteja sillä ujompi Mila jää helposti vauhdikkaan Fridan jalkoihin.

Frida

Mila

Kisut ovat nyt siis reilun vuoden ikäisiä tyttöjä ja virtaa näillä riittää kuin pienillä pennuilla! Varsinkin Frida on oikea pikkuriiviö, joka on superutelias ja leikkisä. Kissat ovat saaneet parissa päivässä kaadettua pyykkitelineen ja rikottua kantokopan (näistä voinee syyttää yhtä lailla ensikodin ihmisiä, mitäs jättävät vääriin paikkoihin), suurimman osan ajasta ollaan kuitenkin ihan nätisti :) Molemmille maittaa niin ihmisten kuin kissojen seura ja mukana ollaan aktiivisesti esimerkiksi tekemässä kotitöitä.

Milalla on kauniit valkoiset sukat ja valkoinen hännänpää

Mila tykkää leikkiä itsekseen hiirileluilla monta kertaa päivässä ja sillä on hassu tapa heiluttaa häntäänsä kuin koira, siis sieltä juuresta asti! Mila myös lussuttaa peiton kulmaa mikä taitaa olla peruja siitä kun se joutui hyvin pienenä eroon emosta. Mila sopisi kotiin, jossa sillä olisi rauhallisempi kissakaveri seurana, mutta leikit se tykkää hoitaa pääasiassa itsekseen ja ihmisten kanssa. Mila on kiltti ja suloinen kissa <3

Frida on kaikkiruokainen ja se yrittääkin salakavalasti napata kinkut leivän päältä tai herneenpalot pussista. Molemmat ovat hieman harjoitelleet valjasulkoilua, alku on vielä hiukan pelottavaa, mutta etenkin Frida tottuu ulkoelämään valjaissa pienen alkujärkytyksen jälkeen. Frida ei säiky äkkinäisiä liikkeitä, joten se voisi sopia mainiosti lapsiperheeseen, jossa sillä olisi myös lajitoveri, jonka kanssa purkaa painienergiaa. Frida on vauhdikas kaunotar <3

Kisujen mukana tuli myös lahjoituspuu Kisulle, jonka Wohvelimme luonnollisesti omi heti.

Kissojen ilmoituksen ilmestyvät taas pikapuoliin Kisun nettisivuille, loppuelämän kotejahan ne odottelevat Raisiossa.

Nellin ja Veetin oma koti!

Nelliä ja Veetiä potkaisi onni ja ne lähtivät uuteen yhteiseen kotiin jo viikon ensikodissa asumisen jälkeen! Joskus hoidokeilla käy tuuri ja sopiva kotiehdokas sattuu nopeasti kohdalle, näin kävi tällekin kaksikolle.

Nelli ja Veeti lähtivät 4.7 uuteen kotiin Turkuun, jossa ne pääsivät rauhaan meidän häirikkökissoiltamme :P Ensitunnelmat uuden omistajan hoivista ovat olleet mahtavia, kissat ovat kotiutuneet silmin nähden hyvin! 

Kissoja viedessäni ne lähtivät heti kiertelemään uusia nurkkia ja löysivät nopeasti mieleistään syötävää, Veeti sieltä mistä pitääkin eli ruokakupista ja Nelli viherkasvista :D Aurinkoinen parvekekin käytiin heti tarkastamassa. Mutta annetaan kuvien puhua puolestaan!

Kuvat: Tiina Vihanto-Hietanen

Onnellinen Nelli <3

Nelli pötköttelee.

Veeti nauttii parvekkeella.

Paras paikka päivätorkuille <3

Toivotetaan kisuille omistajineen kaunista kesää ja leppoisaa oloa yhdessä!

PS. Sunnuntaina saapuvat uudet hoidokit, joista toinen on ensikodillemme tuttu viime syksyltä.

-----

Nelli & Veeti already found a new home together and they seem to enjoy their summer days :)

And new fosters will arrive on Sunday!

KIITOS!

Ihan ensimmäiseksi täytyy sanoa, että aivan mieletöntä miten laajalle kriiseilyt on jo levinneet!
Jättimäinen kiitos jo kaikille jakaneille ja ensikodiksi ilmottautuneille! Teitä ei ikinä ole liikaa. :)
Eli vieläkin saa jakaa ja pistää Sailalle postia ensikoteilusta.

Mikäli elsu-hommat kiinnostaa, mutta ensikoteilu ei ole mahdollista, muutakin hommaa löytyy yllin kyllin - niin Kisussa kuin varmasti muissakin esyissä (eläinsuojeluyhdistys, siis).

Kisu on (ainakin vielä!) sen verran pieni ja kädestä suuhun elävä yhdistys, ettei meillä ole kissataloa, jonne voisi mennä puuhailemaan kissojen kanssa. Meillä on kuitenkin haussa ensikodeille apulaisia, jotka voisivat huoltaa kissoja ensikodin poissaolon ajan tai vaikka kyytsäillä lääkäriin. Omien mahdollisuuksien puitteissa, tietty.
Tampereen lähistöltä kissojen turvakoti löytyy ainakin Hämeenlinnasta, Kissakoti Kattila, jonne kaikki ovat tervetulleita vaikka vain leikkimään kissojen kanssa.

Välillä tarvitaan myös vapaaehtoisia loukuttamaan kissoja, joka enimmäkseen tarkoittaa sitä, että tarkastaa loukun saaliin sovitusti.
Voin kertoa, että kun koitetaan napata vähänkin liukkaampaa tapausta, apu on enemmän kuin tervetullutta. Viime syksynä kyttäsin loukkuja yhden kissan perässä pari kuukautta ja onneksi sain apuja. Kävi meinaan aika raskaaksi. Mut siitä lisää ehkä myöhemmin!

Muuta mahdollista hommaa Kisussa on myös tapahtumiin jollain lailla osallistuminen (taas, omien mahdollisuuksien puitteissa). Kannattaa kysellä tapahtumavastaava-Terhiltä enemmän, tapahtumat ät kissojensuojelu.fi tai Facebookissa.

Lisäksi tarvitaan yhteistyökumppaneita sekä paaaaaljon ideoita ja toteuttajia kampanjoihin, tuotekehitykseen ja miljoonaan muuhun juttuun. Hommaa ja auttamismahdollisuuksia kyllä löytyy kaikille halukkaille.
Yhteystiedot löytyy täältä.

Ihan perus-tukimahdollisuuksia löytyy kans. Voi liittyä jäseneksi, lahjoittaa rahaa tai ruokaa, tai shoppailla vaikka fiinejä Kisu-kasseja (tarvittais muuten nettikauppahommeliakin kehittämään tyyppi/tyyppejä!).

Zooplus-tilaukset voi kans klikkailla blogin kautta. En tuomitse, jos välillä pääsee unohtumaan! Olen ite nyt pari tilausta turannut, heti maksunapin painamisen jälkeen ai pssssssss-- unohdin taas..


Kaikista helpoimmat jutut säästin viimeiseksi!
Valistustyötä voi jokainen tehdä parilla klikkauksella, tykätkää somessa ja jakakaa tietoutta.
Kissojen arvostus on retuperällä (,µyjhgfgh,lllllllllllllllllllll., t. Hipsu) ja on vielä helkkarin pitkä matka siihen, että me käytäis tarpeettomaksi.


Seuraavalla kerralla on taas jo varsinaisia kissabisneksiä, lupaan! Mulla olis oikea runsaudenpula aiheista, ja siten tuottoisuuteni on 0. Olis hiekka-arvostelua, Juustiksen ja Pyy -- Niilon kuulumisia, aknea, ruokabisneksiä, lelubisneksiä, Pipsin seikkailuja ulkomaailmassa, kaikkee!

Hahaa! Voisittekin ehkä auttaa aiheen valinnassa. Mistä haluaisitte lukea?

Kriisi!

Nyt on kuulkaa (taas) kriisi!

Kuten joka kesä, kissoja olisi tulossa kotia etsimään ovista ja ikkunoista, mutta hoitopaikkoja ei ole tarpeeksi.

Jokainen voi osaltaan auttaa joko ryhtymällä ensikodiksi ja/tai jakamalla sanaa akuutista ensikotipulasta.
Jos edes ihanihanihan vähän kiinnostaa ensikoteilu, niin nyt olisi oiva aika kokeilla!

Ensikotina on kaikkia hienoja etujakin tarjolla! Uusia ensikoteja lahjotaan Prima Catin lahjabokseillakin, jee! Ja ensikotina voi päästä kirjoittamaan tähän blogiinkin, superjee!

Mitä ensikodeilta sitten vaaditaan?

- Halua ja kykyä huolehtia kissoista
- Vastuuntuntoa
- Vähän ihmistuntemusta
- Oma-aloitteisuutta (lääkäriaikojen varaukset, ruoan hankinta, avun kysyminen..)
- Yhteistyökykyä

Mitä ensikodeilta EI vaadita?

- Kaikkitietävyyttä
- Rikkauksia, autoja ja hulppeita kartanoita
- Minkä tahansa tarjotun kissan ottamista koska tahansa
- Asumista Tampereella
- Omia kissavarusteita

Saila kertoi maaliskuussa miten pääset ensikodiksi, mutta voit seikkailla myös Kisun sivuille Ensikodiksi-osioon. 
Ensikodeille on koottu ensikotipaketti, josta löytyy tietoa kaikkea hyödyllistä kissanhoitoon liittyen. (On muuten hyvä nivaska, olin ihan itse mukana paketin päivityksessä viime syksynä!)

Omat hipsunne ja pulliksenne odottavat jo, eli klik klik hakemuksia menemään!

Uudet asukkaat!

Ensikotiimme saapuivat torstaina hoitokissat numero 47 ja 48 (todennäköisesti numero on jo muutamaa suurempi, vuosien saatossa on osa nimistä, naamoista ja papereista päässyt katoamaan muistista ja kansioista).

Saanko siis esitellä Nellin 8-v ja Veetin 9-v!

Nelli

Veeti

Tämä mahtava parivaljakko etsii uutta kotia entisen omistajan elämäntilanteen vuoksi ja sopeutuvuutensa sekä sosiaalisuutensa vuoksi ne sopivatkin monenlaiseen perheeseen. Kissat tulevat kuulemani mukaan juttuun niin muiden eläinten kuin kaikenikäisten ihmistenkin kanssa.

Veeti

Alku uudessa paikassa ei tosin ole ollut ihan näin ruusuinen sillä sopeutuminen meidän neljän kissan laumaan ei ole käynyt helposti. Nelli ja Veeti reagoivat muutosstressiin murisemalla mikä taas saa pari omaa kissaamme varpailleen ja jahtaamaan kaksikkoa. Nelli ja Veeti ovatkin toistaiseksi saaneet olla omassa rauhassa makuuhuoneessamme etenkin jos olemme poissa asunnosta.

Ihmisiin kaksikko suhtautui kuitenkin heti varauksettomasti, etenkin Veeti suuntasi heti ruokakupin kautta sängylle rapsutuksia kerjäämään. Molemmat ovat hulluna rapsutuksiin ja kiehnäävät sekä puskevat kovasti heti kun saavat huomiota osakseen. Veeti on innostunut myös leikkimään leluilla ja molemmat ovat (pelottavista kissoistamme huolimatta) uskaltautuneet kiertelemään muuallakin asunnossa. 

Nelli

Toivotaan, että ajan kanssa täällä tulee rauha maahan ja tämä parivaljakko tottuu isompaan porukkaan. Nelli ja Veeti sopivat ainakin mainiosti kotiin, jossa niille riittää aikaa ja huomiota sekä leikittäjiä. Ei uskoisi, että kissoille on jo kertynyt useampia ikävuosia, etenkin pienikokoinen Veeti on hyvin pentumainen yksilö.

Kissojen ilmoitus ilmestyy pikapuoliin Kisun nettisivuille kodittomien joukkoon!

---

We have new foster cats! Nelli 8 years old female and Veeti 9 years old male. These are very social cats that love to be cuddled! Both like to play and love the company of people. According to the former owner, they also get along with other animals and all kinds of people. 

Synttäreitä!

Tänään on ollut suuri päivä, sillä neljä entistä hoitokissaani saavutti kunnioitettavan yhden vuoden iän.
Eli siis paljon onnea Marla, Murhe, Pyro ja Surkis!

Vuodessa pikkutilliäisistä on ehtinyt kasvamaan isoja kissoja.

Pikku-Marla ensikodissa

Iso-Marla uudessa kodissa, kaverinaan Lion.
Kuvat Jenna Yli-Knuuttila

Loput kuvat tuleekin ihan sattumanvaraisessa järjestyksessä Bloggerin yhteistyökyvyttömyyden takia.

Pikku-Murhe ensikodissa Ötön kainalossa

Pikku-Pyro ensikodin kiipeilypuussa riekkumisen lomassa.

Mini-Surkis Ötön kanssa. Kumpikaan ei tiedä yhtään mitään lattialla olevasta multamerestä saati rikkinäisestä kukkaruukusta. Ei varsinkaan multanenäinen Surkis.

Iso-Murhe 1 vuotta.
Kuvat Sanna Salo

Mega-Surkis puuhailemassa uudessa kodissaan Tytti-kaverin kanssa.
Kuvat Juho Ruusuvuori ja Anni Nupponen

Jätti-Pyro uudessa kodissaan Ninjakissan kaverina.
Kuvat Aleksi Satukangas

Epämääräisistä oloista lähtöisin olevien kissojen syntymäpäivää ei useimmiten tiedetä tarkasti, joten se täytyy puljata itse, jos sellaisen haluaa. Ja kukapa ei haluaisi! Pentujen - kuten tämän päivän sankareiden - kohdalla olen laskenut ikäarviosta viikkoja taaksepäin ja oikealla viikolla valinnut päiväksi sen viikonpäivän, kun kissat tulivat minulle.
Isompien kissojen kanssa synttäriksi olen yleensä taas merkannut sen päivän, kun ne ovat uuteen kotiinsa lähteneet. Tähän päädyin sen takia, koska kissoilla periaatteessa alkaa silloin uusi aika elämässä ja uuden omistajan on helpompi muistaa minä päivänä pumpulansa on kotiin kantanut. En tiedä miten moni noita muuttoja päivälleen muistelee, mutta mielestäni se on mukava ajatus.
Välillä tietty täytyy keksiä muilla perustein. Esimerkiksi Pullis on syntynyt arviolta tammikuussa 2013, mutta uuteen kotiin muutto ei ollut vielä tiedossa. Niinpä tsekkasin kissavihostani, jonne kirjaan hoitokissojen tiedot, päivän, jolloin Pulle saapui ilokseni, ja valitsin sen numeron. Niin Pulliksen synttäreiksi tuli 11.1.

Esimerkiksi Turvasiruun siruja rekisteröidessä eläimelle täytyy keksiä syntymäpäivä, ja yleisiä tapoja onkin laittaa syntymäpäivät syntymävuoden ensimmäiselle päivälle tai syntymäkuukauden 15. päivään. Minun mielestäni se on kuitenkin vähän persoonatonta, niin - typerää kyllä - vähän ärsyttää, että nämä tilliäiset saivat juuri sen 15. päivän. :D Mutta ei päivä kissaa pahenna.

***

Muutenkin tänään on ollut tapahtumarikas viikonloppu, sillä eilen haettiin hoitokissa numero 21 ja Myyme muutti nelisen tuntia sitten omaan kotiinsa (sillekin se ärsyttävä 15. päivä!!). Heti uusien ihmistensä tullessa Myymmyym oli kieppumassa jaloissa ja koppaan menon sijaan olisi ollut paljon kivempi riehua. Tietty pääsin sanomasta kuinka helppo Myyms on saada boksiin, kun se rupeaa käsipainimaan.
Uudesta kodista oli jo pari kuvaa tullut, ja Myyms näyttää sopeutuneen mainiosti. Alla vielä pari Myymen ensikotitaipaleen hirvittävintä hetkeä.

Olohuoneessa muiden kissojen vieressä, yöööök!

Myyme ulkoilee.

Mitä kuuluu, Buble?

Mitä kuuluu Bublelle? No hyvää!
Buble lensi pesästä - tai siis lennätin itse, kun olin ajamassa tienoilta ohi kuitenkin - huhtikuun lopussa Jämsänkoskelle. Uudessa kodissa odotti autuaan ainoan kissan paikan lisäksi neljä koiraa ja kaksi ihmistä. Koiria Buble kiinnosti ihan hirveästi, mutta ylläri, kiinnostus ei ollut kamalan vastavuoroista. Koska Buble oli alusta pitäen ollut niin rento ja sopeutuvainen, en uskonut, että mitään ongelmaa tulee, ja muutamassa päivässä uuden kodin hallinta oli hanskattu.

Buble on ehtinyt puuhailemaan kaikenlaista. Se on oppinut olemaan tarvittaessa sylissä, valjasulkoilemaan (ja rimpuilemaan valjaista pois..) ja ehtinyt hulluamaan päivittäin.

Bublella siis pyyhkii hyvin, kuten kuvatkin kertovat!

Buble tarkkailee valtakuntaansa.

Bublesta on tullut myös etevä valjasulkoilija.

Hullu-Buble on päivittäinen ilmiö.

Ja ikkunan edessä oleva kiipeilypuu on parhautta.

Kaikki kuvat ottanut Ulla Vapaa.