Helmi ja Vilma, Topi ja Tessu

Topi ja Tessu, Helmi ja Vilma asettuivat taloksi 22.10.

Punaiset veljekset Topi ja Tessu alkoivat kesyyntyä hyvin nopeasti. Nämä hurmuripojat olivat muutamassa päivässä tottuneet läsnäolooni ja uskaltautuivat syömään kädestäni. Samalla pääsin rapsuttelemaan eikä mennyt aikaakaan kun Topi alkoi jo kehräämään. Tessulla meni vähän pidempään, mutta pian saunalta löytyi kaksi punaista poikaa jotka minut nähdessään sähähtivät pari kertaa ja kun tunnistivat tulijan heittäytyivät selälleen massurapsutuksia kerjäten. Söivät mitä saivat ja sormet siinä samalla, näillä pojilla oli nälkä! Matolääkkeet ja vitamiinit, kaikki meni ruoan seassa hetkeäkään miettimättä. Herkkua oli tässä vaiheessa raaka naudanliha mutta ihan mikä muu tahansa kelpasi. Ero näkyi vain nopeudessa miten kupille juostiin kun ruoan haju oli bongattu.

Nämä pienet pojat ovat jo aivan sylikissoja, kunhan vain malttavat leikeiltään.

 

Samaan aikaan meidän saunalle tuli myös harmaakaunotar Helmi ja kilpparikaunotar Vilma jotka kyhjöttivät alussa saunan kauimmaisessa nurkassa pari päivää. Tulivat kyllä syömään kunhan peruutin mahdollisimman kauas. Helmi tuijottaa kaikkia puuhiani suurilla silmillään mutta lähelle ei päässyt vaikka kuinka hiljaa lähestyin. Vilma on rohkeampi, mutta heti jos yrittää koskea, se hätääntyy ja vilistää karkuun.

Näiden kahden kesyttämisestä tulisikin sitten suurempi haaste. 
 

Kun kisut olivat minuun jo sen verran tottuneet että antoivat minun istua saunalla lukemassa (Topi sylissä) ja uskaltautuivat silti liikkumaan ja syömään, aloitin herkuilla houkuttelun.

Ensin heittelin herkkuja lattialle ja lauteille jotka varovasti kävivät poimimassa. Seuraava askel olikin sitten yrittää lähestyä herkkujen kanssa. Tässä meni pitkään mutta joka tapauksessa hieno palkinto kun molemmat uskaltautuivat nappaamaan herkun kädestäni. Helmi tosin pari ensimmäistä kertaa yritti ensin tassulla (kynnet esillä) napata ja siitä oli minun kieltäydyttävä. Onneksi sekin oppi nopeasti nappaamaan suullaan nätisti.

Molemmat uskaltautuvat leikin aikana riehaantumaan ja meidän työhuoneesta kuuluukin usein kova tassujen töpinä kun siellä mennään kilpaa painia.

Vilman ja Helmen kanssa opetellaan herkun tai leikkimisen aikana kosketukseen siedättämistä. Molemmat tytöt antavat jo koskea vaikka eivät siitä paljoa välitä. Vilma hiukan rohkeammin kuin Helmi mutta molemmat rohkaistuvat joka päivä.

Molemmat ovat mielellään toistensa kyljessä kiinni tai Topin ja Tessun vieressä ja Vilma nukkuu useimmiten jopa poikien päällä tai heihin hautautuneena niin että enää yksi musta korva näkyy keltaisten turkkien välistä.

Valitettavasti minun valokuvauskokeilut vain häiritsevät onnellista yhteiseloa eikä tästä karvatyynystä ole vielä tullut yhtään hyvää kuvaa.

Vilman naama on aivan suurenmoinen, se on kuin pieni nukke. Tämä ei valokuvissa välity hyvin, mutta en voi lakata ihastelemasta sen hypnoottisia silmiä ja symmetrisiä kuvioita. Se on niin pieni ja siro ja niin urhea kissa! Se todellakin uskaltaa jo tassutella jalkojeni yli herkun tai lelun perässä, uskon että kunnon silitys on enää muutaman päivän päässä. Ja tämä pienokainen on jo ammattinsakin valinnut, se kun usein leipoo selkähierontaa Topille ja Tessulle näiden päällä kehräten.

 

Sekä Vilma että Helmi sopisivat loistavasti toisten kissojen kaveriksi, mutta Vilma on huomattavasti rohkeampi ja pärjäisi seurassa kuin seurassa. Helmi väistää muita kissoja ja tulisi paremmin toimeen kiltin kissan kanssa joka ei yritä pomotella.
 

Topi ja Tessu saivat nopeasti monta kyselyä ja ovat nyt varattu ihanaan yhteiseen omaan kotiin jonne lähtevät pian.
Helmi ja Vilma keräävät vielä rohkeutta hoitokodissa jotta eläinlääkärikäynti onnistuu jonka jälkeen nekin ovat valmiit omaan kotiin.

 

Vielä lisäys ylläolevaan.
Tänään viimeinkin sain ruokailun aikana kunnolla silittää sekä Helmeä että Vilmaa!  Ja palkinnoksi sain hiukan kehräämistä! ..Mikä saattoi tosin johtua possun sydämestä joka on tyttöjen herkkua mutta kehräsivät kuitenkin. Minun silittäessä. <3